Järvenpään taidemuseon Lukemisen lumoa -näyttelyssä on esillä teoksia, jotka pureutuvat lukemiseen ja lukutaitoon. Mitä lukeminen oikeastaan on, mitä se mahdollistaa ja miten lukeminen on näkynyt ja näkyy kuvataiteessa? Yläkoulun luokkia kävi tutustumassa näyttelyyn. Yhdeksäsluokkalaiset kirjoittivat näyttelykäynnin jälkeen novelleja, jotka liittyivät lukemiseen sekä esseitä, joissa pohtivat oman lukutaitonsa kehittymistä sekä lukemisen merkitystä ja tulevaisuutta. Alla yksi taidokkaista yhdeksäsluokkalaisten esseistä.
Lukemisen merkitys globaalisti
Opin lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana, vielä päiväkodissa ollessani. Vanhempani lukivat minulle erilaisia satukirjoja molemmilla äidinkielilläni. Lukutaitoni kehittyi melko nopeasti, ja jossain vaiheessa hitaasta ja takeltelevasta lukemisesta tuli nopeaa ja tehokasta. Minulla on vieläkin välillä ongelmia tekstin sisäistämisessä, jos luen jotain, mikä minua ei kiinnosta. Tämä ongelma ei kuitenkaan ole yleensä huomattavissa, koska olen oppinut, että minun pitää vain lukea sama teksti useampaan otteeseen.
Lukutaito tarkoittaa kykyä lukea, hahmottaa ja sisäistää lukemaansa tekstiä. Nykymaailmassa on todella paljon luettavia asioita. On tarinoita, uutisia, some-päivityksiä, yhtälöitä. Lista voisi jatkua loputtomiin. Lukutaidoton ihminen on käytännössä kyvytön seuraamaan ja osallistumaan yhteiskunnan jokapäiväiseen toimintaan.
Koska lukutaitoa tarvitsee niin moneen asiaan, käytän sitä päivittäin. Kaupassa käydessäni luen tuotteiden nimet, niiden sisältämät aineet ja hinnat. Koulussa luen tehtävänannot. Käytän myös lukutaitoa lukiessani ystävieni lähettämiä viestejä. Jos en osaisi lukea, en voisi kommunikoida esimerkiksi muualla maailmassa asuvien ihmisten kanssa, jolloin olisin todennäköisesti yksinäisempi. En pystyisi myöskään viestittelemään ystävieni kanssa, eli voisin puhua heidän kanssaan vain koulussa tai puhelimen välityksellä. Puheluissa on kuitenkin se ongelma, että toinen osapuoli ei aina ole tavoitettavissa. Viestit odottavat, kunnes ne ehditään lukea, eikä siihen ole rajoitettua aikaa.
Yhteiskunnassakin lukutaito on tarpeellinen. Yhteiskunnan tärkeät sopimukset ja asiakirjat ovat kirjoitettuna joko paperille tai tietokoneelle. Esimerkiksi työsopimusta tehdessä lukutaito on välttämätön, jos ei halua tulla huijatuksi. Lukutaidoton työntekijä ei osaa esimerkiksi lukea työsopimuksen ehtoja. Tällaisissa tilanteissa työnantaja voi täysin hyväksikäyttää työntekijäänsä.
Lähitulevaisuudessa lukutaito tulee todennäköisesti olemaan tärkeässä osassa yhteiskunnan ja yksilöiden elämiä. On kuitenkin myös mahdollista, että pidemmän ajan päästä tiedonsiirto ja kommunikointi yleistyvät esimerkiksi video- ja ääniviestien kautta. Kuka tietää, jos 50 vuoden päästä lähettäessä viestiä ystävälleen, se ei olekaan tekstiä vaan video? Lukutaidon tärkeyttä tulevaisuudessa ei voi vielä tarkkaan tietää.
Lukutaitoa voi hyödyntää viihdykkeenä, kuten kirjaa lukiessa. Lukutaitoa käytetään myös muihin kuin perinteisten kirjainten lukemiseen. Itse muusikkona käytän lukutaitoa joka kerta lukiessani tabulatuuria tai muunlaisia nuotteja. Pidän myös erityisesti fantasia- ja tieteiskirjojen lukemisesta.
Henkilökohtaisesti toivon, että lukutaidon opetus säilyttää arvonsa ja merkityksensä yhteiskunnissa, jotta kaikki voivat olla tasa-arvoisia, oppia uutta ja tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Lukutaidon ei pitäisi olla esimerkiksi kehitysmaissa taito, joka kertoo vauraudesta. Lukutaidon pitäisi olla itsestäänselvä taito kaikille ympäri maailmaa.
Kirjoittaja on 9B-luokan oppilas
