Kuplassa Temalilla

 7. -luokkalaiset olivat Kupla-tapahtumassa Temalin nuorisotiloissa syyskuun puolivälissä. 

Vierailun päätteeksi 7A-luokan oppilaat raportoivat äikänopelleen, mitä Kuplassa tapahtui:

Mitä Kuplassa tehtiin?

* Kierrettiin erilaisia yhteistyötehtäväpajoja.

* Tehtävänä oli esimerkiksi lippulappusten etsiminen ja jutteleminen.

* Kuplassa oli ERI MIELTÄ- ja SAMAA MIELTÄ -merkintöjä seinillä. Kuplan ohjaaja kertoi mielipiteitä, joiden mukaan piti mennä seisomaan siihen kohtaan salia, miten itse ajatteli.

Mikä Kuplassa oli kiinnostavaa?

* Kivaa ja kiinnostavaa oli ankkalampitehtävä, jossa ankoille piti löytää oikeille koti.

* Viimeinen piste, jossa piti muovailla narua, oli kiva.

* Eräs oppilas oli sonnustautunut päivään upealla irokeesilla, joka ilahdutti monia.

Muita ajatuksia Kuplaan liittyen?

* Kupla-vierailu muistutti hyvin, että yhteistyötaitoja tarvitaan monessa asiassa.

* Kaikki pisteet olivat mukavia. 

* Kuplassa meitä kuunneltiin ja nuoret oli huomioitu hyvin.

* Kuplassa käyminen vahvisti luokkahenkeämme!

TYHYilemässä Kellokoskella

Keskiviikkona 2.9. oppilaat pääsivät koulusta jo puolenpäivän aikaan, kun opettajat, koulunkäynninohjaajat ja muu koulun henkilökunta suuntasi Tuusulan Kellokoskelle työhyvinvointi- eli TYHY-iltapäivään. 

Aurinkoisen iltapäivän aikana käytiin kakkukahveilla Kellokosken kylän viihtyisässä kahvila Kinuskillassa, tehtiin kävelyretki muun muassa vuodelta 1800 olevan kirkon ja 1950-luvulla rakennetun tanssilavan ohi sekä upealla sairaalapuiston ja historiaa kihisevällä ruukkiympäristön alueella.

Opastetulla museokierroksella tutustuttiin vanhaan kartanorakennukseen, joka on myöhemmin toiminut Kellokosken mielisairaalan päärakennuksena ja kuultiin Kellokoskella pitkään hoidetun Anna Lappalaisen eli Prinsessan elämästä. 

Osa ehti piipahtaa iltapäivän aikana myös sairaalamuseossa vanhassa kauniissa sinisessä puurakennuksessa ihan kylän keskustassa. Kahvittelun, kävelyn, syysauringosta nauttimisen ja kellokoskelaiskohteisiin tutustumisen yhteydessä ehdittiin vaihtaa kuulumisia myös niiden kollegoiden kanssa, joita ei arjessa niin usein näe tai joiden kanssa on harvoin aikaa jutustella muusta kuin työhön liittyvistä asioista.

Vahvuutena ystävällisyys

Koulussamme jatkuu viime lukuvuonna aloitettu Huomaa hyvä -ohjelma, jonka mukaisesti kouluarjessa pyritään kiinnittämään huomiota erilaisiin luonteenvahvuuksiin ja vahvistamaan niitä. 1. jakson ajan erityistä huomiota kiinnitetään ystävällisyyden taitoon ja vahvuuteen. 8A- ja 8B-luokkien oppilaat kirjoittivat jakson aluksi ajatuksiaan ja kokemuksiaan ystävällisyydestä. Alla yksi pohtivista esseistä.

Ystävällisyys on tärkeää

Ystävällisyys on luonteenpiirre, joka auttaa monissa asioissa kuten ihmissuhteissa. Ystävällisyyden taito on hyvä omata, sillä se helpottaa töiden saamisessa ja suhteiden tekemisessä. Ilman ystävällisyyttä maailma olisi katastrofi, kaikkialla olisi sotia ja kaikki olisivat yksin, sillä kellään ei olisi ystäviä tai muita suhteita. Ystävällisyys on erittäin tärkeä asia.

Ystävällisyys ei ole aina helppoa. Monissa tilanteissa, joissa toinen henkilö ei ole sinulle ystävällinen, on hankalaa olla ystävällinen takaisin. Ystävällisyyden ylläpitäminen on myös hankalaa, jos on nälkä, ärsyttää tai muuten vaan ei ole hyvä mieli.

Ystävällisyys esiintyy arjessa päivittäin joka paikassa. Kaupassa, kotona ja koulussa on paljon ystävällisiä ihmisiä ja tilanteita. Koulussa ystävällisyys esiintyy, kun kaveri näyttää tehtävien vastaukset, antaa purkan tai kun opettaja auttaa tehtävissä. Ystävällisyyttä esiintyy kotona, kun vanhemmat valmistavat minulle päivittäin ruuan, auttavat läksyissä tai kun veljeni tulee pelaamaan kanssani. Kaupoissa ja muissa paikoissa, joissa on asiakaspalvelijoita, esiintyy usein myös ystävällisyyttä, sillä asiakaspalvelijat ovat usein ystävällisiä ja esimerkiksi toivottavat hyvät päivät.

Koulussa voisi edistää ystävällisyyttä ottamalla kaikki mukaan ja puuttumalla jyrkemmin kiusaamiseen, kohottamalla luokan yhteishenkeä ja innostamalla oppilaita asioiden tekemiseen. Lapsille pitäisi jo nuorena opettaa hyvät käytöstavat ja sen, että kaikki ovat tasa-arvoisia eikä kukaan ole toista parempi, niin he oppisivat vanhempana, miten olla ystävällinen, sillä se on mielestäni ihmisen tärkein taito.

Kirjoittajana 8. -luokkalainen oppilas

Huomaa hyvä! Vahvuuspedagogiikka - Positiivisen oppimisen edistäminen

Liikutaan yhdessä enemmän!

Suomalaisten liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä haasteista, ja tutkimusten mukaan vain noin kolmannes suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Näistä syistä liikunnallisen elämäntavan edistäminen on elokuusta 2026 lähtien peruskoulujen lakisääteinen tehtävä. Osa 9. -luokkalaisista kirjoitti lukuvuoden aluksi pohtivat esseen liikuntaan ja liikkumiseen liittyen. Tässä yksi 9B-luokan oppilaiden kirjoittamista esseistä:

Liikutaan yhdessä enemmän!

Liikkumine näkyy elämässäni paljon. Käyn esimerkiksi koulussa ja treeneissä pyörällä sekä harrastan salibandya. Käyn myös salilla silloin kun jaksan. Myös vanhempani liikkuvat paljon ja kehottavat minuakin liikkumaan ja harrastamaan.

Liikkuminen tarkoittaa minulle esimerkiksi iloa ja mukavaa tekemistä. Se on tärkeä osa rutiineitani ja arkeani. Käyn melkein joka päivä salilla tai treeneissä sekä liikun paljon pyörällä.

Monet ihmiset, varsinkin nuoret, liikkuvat liian vähän. Helppoja keinoja rohkaista ihmisiä liikkumaan enemmän on monia. Esimerkiksi ohjattua liikuntaa ja harrastamista pitäisi olla enemmän ja sen pitäisi olla helpommin saatavilla. Myös se auttaisi paljon, että huoltajat tai kaverit kehottavat liikkumaan ja harrastamaan sekä menevät mukaan esimerkiksi lenkeille tai treeneihin.

Kouluissa nuorten liikkumista voisi edistää siten, että oppilaille järjestetään enemmän liikuntatunteja. Oppilaita saisi myös enemmän liikkumaan välitunneilla, jos heillä ei olisi puhelimia, joita katsoa. Oppitunneilla voisi myös olla enemmän aktiivista tekemistä pelkän istumisen sijaan. 

Kaikkien olisi hyvä liikkua, koska siitä on paljon hyötyä mielelle sekä keholle. Liikunnan jälkeen on usein iloinen olo. Jos päivisin liikkuu paljon, niin illalla on helpompi saada unta, koska väsyttää. Liikunnallinen elämäntapa edistää myös hyvää kuntoa ja elimistön terveyttä.

Uusia kasvoja, uusi lukuvuosi!

Uusi lukuvuosi aloitettiin Yhteiskoululla elokuussa henkilökunnan suunnittelupäivillä. Päivien aikana koottiin myös henkilökunnan kasvotaulua: jokainen sai piirtää ja värittää omakuvansa yhteiseen maalauspohjaan. Henkilökuntaa Yhteiskoululla on tätä nykyä pitkälle yli sata henkilöä; tunnistatko jonkun opettajan, rehtorin, koulunkäynninohjaajan tai muun koulun aikuisen kuvasta?

Tervetuloa kouluun! Tästä se taas lähtee!

Viimeisen kouluviikon tunnelmia

Viimeisillä kouluviikoilla ennen kesälomaa on paljon erilaista ja lukujärjestyksistä poikkeavaa ohjelmaa: tehdään retkiä, tunneilla on vierailijoita ja oppiaineoppituntien sijaan vietetään luokanvalvojantunteja. Lukuvuoden viimeisellä kouluviikolla Yhteiskoululla muun muassa...

Pelattiin perinteinen opettajat vastaan ysiluokkalaiset oppilaat -norsupallopeli koulun viereisellä kentällä yleisön kannustaessa joukkueita sankoin joukoin ja äänekkäästi:

Peli tuulisessa kevätsäässä päätyi opettajajoukkueen voittoon lukemin 2-0!

Oppituntiaikaan ehdittiin pelailla lauta- ja muita perinteisiä pelejä...

...ja uusi, vesiaiheinen seinämaalaus syntyi Venho-rakennuksen aulaan 9A-luokkalaisten, kuviksen valinnaiskurssilaisten ja muiden taitavien maalaajien käsissä: 

9. -luokkalaiset kävivät vierailulla eduskuntatalossa:

Loppuviikolla vietettiin Ysien gaala, jossa valittiin 9. -luokkalaisten keskuudesta muun muassa Vuoden lössi, Vuoden nauru ja Vuoden Duo:

Ysien Gaalassa esiintyi myös 9A-luokan oppilaiden upea bändi Lewi:

Perjantai-iltapäivän päätteeksi 9. -luokkalaiset ja heidän opettajansa kokoontuivat saliin kuulemaan opettajien puheenvuoron sekä opebändin lähtöbiisin yseille:

Touhukkaan viikon päätteeksi edessä on enää lauantaiset kevätjuhlat, joiden päätteeksi jaetaan lukuvuosi- tai päättötodistukset. Sen jälkeen...

Kiitos tästä lukuvuodesta, hienoa kesää ja tavataan taas elokuussa 💚

Kaori Japanista moi!

Loppukevään ajan Yhteiskoululla on ollut vierailijaopettajana japanilainen Kaori. Hän opettaa kotimaassaan englantia, ja rakkaus Suomea sekä kiinnostus suomalaista koulua kohtaan toi hänet tutustumaan kouluumme. Kaorin on voinut tavata Japani-pisteellä monialaisten opintokokonaisuuksien eli MOK-päivänä ja eri oppiaineiden tunneilla. Lisäksi Kaori on osallistunut aktiivisesti koulun tapahtumiin ja retkille. 

Yläkoulun oppilaille Kaori piti Japani-aiheisen oppitunnin, joka sisälsi tietoa sekä tietovisan Japanista. Palkinnoksi tietämisestä sai japanilaisen kawaii- eli söpöyskulttuurin mukaisesti suloisia tarroja. Kaorin opetuksesta ja tietovisasta selvisi muun muassa, että Naantalin lisäksi Tokiossa on Muumimaailma, Japanissa on paljon vuoria ja monet japanilaiset matkustavat Suomeen Helsingissä kuvatun Ravintola Lokki -elokuvan innoittamina. 

Suomalainen ja japanilainen koulu eroavat toisistaan monin tavoin. Japanissa koulupäivät ovat paljon pidempiä kuin Suomessa, kouluissa on käytössä koulupuvut ja oppituntien päätteeksi oppilaat osallistuvat koulurakennuksen siivoamiseen. 

Kaorin mukaan Suomessa oppilaiden ja opettajien välit ovat läheisemmät, oppilaisiin luotetaan enemmän ja yleinen koulukuri on löyhempää kuin Japanissa. Erityisen paljon Kaoria ilahdutti, kuinka paljon koulussa on yhteisöllistä toimintaa ja oppilaita huomioidaan yksilöinä. Tunteita saa näyttää ja ongelmia pyritään ratkomaan yhdessä. Hän mietti, voisiko tämä liittyä myös siihen, miksi Suomi vuodesta toiseen saavuttaa Maailman onnellisin maa -listauksessa kärkisijan.

"Haluan ottaa asioista selvää" - Tubettaja vierailulla yläkoululaisille

Järvenpäässä asuva tubettaja ja tiktokkaaja Ville Mäkipelto vieraili yläkoululaisten tunnilla keskiviikkona 20.5. Vierailun tarjosi koulumme vanhempainyhdistys. 

Mäkipelto on kotoisin Pietarsaaresta. Kouluaikoina Mäkipeltoa kiinnostui ryhtyä matematiikan opettajaksi, mutta lukioaikoina hän kiinnostui enemmän muista tieteistä. Opiskelut sujuivat Helsingin yliopistossa, josta Mäkipelto valmistui uskonnon, elämänkatsomustiedon ja psykologian opettajaksi. Uteliaisuus ja kiinnostuneisuus ohjasivat jatkamaan opintoja valmistumisen jälkeen, ja väitöskirjaansa varten hän tutki hepreankielisiä tekstejä. Tutkijantyö oli kuitenkin yksinäistä ja Mäkipelto kaipasi tutkimisen rinnalle luovempaa ja sosiaalisempaa tekemistä. Tällä hetkellä Mäkipelto toimii päätoimisena yrittäjänä, ja suurin osa hänen työtuloistaan tulee nettimainoksista.

Luovuuden ruokkimisen tärkeyden lisäksi Mäkipelto korosti ajatteluntaitojen vahvistamista. Lukeminen ja kirjoittaminen kytkeytyvät ajatteluun; kirjoittaessa saa Mäkipellon mukaan pohtia, mikä on tärkeää, mikä on vähemmän tärkeää ja miten omat mielipiteet voi perustella. Mäkipelto nostaa kirjoittamistaidon avaintaidoksi lähes millä tahansa alalla pärjäämiselle ja menestymiselle. Faktat ja niiden selvittäminen on Mäkipellon intohimo. Hän on kirjoittanut tietokirjat muun muassa sarjamurhaajista ja hengellisestä väkivallasta.

Vierailun lopuksi Mäkipellolta sai kysellä omia kysymyksiä. Oppilaita kiinnosti, paljonko tubettamisella tienaa, miten Mäkipelto keksii videoidensa aiheet ja mistä videoistaan hän on itse ylpein. Selvisi, että ideoita tulee muun muassa keskusteluista muiden kanssa sekä televisiosarjoista. Ideoita voi tulla käytännössä mistä ja missä vain, ja ne Mäkipelto kirjaa kännykälleen muistiin. Eniten Mäkipelto pitää videoista, jotka on tehty jossain muualla kuin kotona. Videoiden tekeminen on myös tarjonnut mahdollisuuksia tavata ihmisiä, joita hän ei olisi muuten tavannut. Mäkipelto onkin tehnyt yhteistyövideoita myös muiden tubettajien kanssa.  

Kiitos vanhempainyhdistykselle hienon tubettajavierailun tarjoamisesta!

TAITAJIA tarkkailemassa

8. -luokkalaiset olivat seuraamassa Suomen suurinta ammatillisen koulutuksen tapahtumaa eli Taitajat-tapahtumaa Tuusulan Hyrylässä 19.5.2026. Koululta lähti aamupäivällä matkaan iloinen kasiluokkalaisten retkue, ja koululle palasi energiaa uhkuva porukka, jolla oli mukanaan karkkia, palomieshattuja, erilaisia juomapulloja ja rutkasti uusia kokemuksia, nähtyä ja opittua.

8B:n oppilaat malttoivat vielä touhukkaan päivän päätteeksi kirjata Taitajat-retkestä raportit. Tässä otteita raporteista:

"Kävin katsomassa eri työalojen kisoja, tutustumassa niihin ja hankkimassa leimoja passiin."

"Opin sota-ajoneuvoista, erilaisista yrityksistä ja eri laitteiden monimutkaisuudesta."

"Media-ala oli ainoa, josta jollain lailla kiinnostuin."

"Kävelin messuilla tosi paljon!"

"Jotain opin, mut heti sen unohdin."

"Kampaaja oli musta hauskimmalta vaikuttava ammatti."

"Opin, miten töissä pukeudutaan."

"Kävelin ympäri keräillen karkkeja eri kojuilta."

"Opin, miten eri ammatteihin voi päästä ja mitä siellä tehdään."

"Kiinnostavin ammatti oli poliisi, koska siinä saa napata rikollisia ja mopopoikia kiinni!"

"Esillä oli hyvin erilaisia ammatteja ja aloja."

"Opin, miten eri aloilla pukeudutaan."

"Poliisin ala oli minulle kiinnostavin, koska haluan vaativan työn, jossa tehdään vaativia asioita."

"Mua kiinnostaa eniten metsäkoneenohjaajan työ. Siinä pääsee metsään ja ohjaamaan koneita."

"Opin hiustenkiharrukseen parempia tekniikoita."

"Leipurin ala kiinnosti minua, koska tykkään leipoa erilaisia leivoksia."

"Kävelin ympäriinsä, söin karkkia ja tein Taitajat-tehtäviä."

"Huomasin, että ammatteja oli paljon erilaisia."

"Minä kiertelin kojuissa. Hain karkkia, hattuja ja laseja."

Kirjaajina 8B-luokan oppilaat

7B:n raportti MOK-päivistä

15.-16.4.2026 Yhteiskoululla vietettiin MOK- eli Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemapäiviä. Tämän lukuvuoden teemana MOKissa oli kansainvälisyys. Luokat valmistelivat toisille luokille teemapajoja, joita sitten kierreltiin. Miten koko MOK-päivät 7B? Tässä heidän raporttinsa päivien kulusta:

Raportti MOK-päivistä Yhteiskoululla 2026

Keskiviikko 15.4.2026

Työskentelimme Somalian parissa Kajo-rakennuksen yläkerran yläkoulun luokissa. Meidän kanssamme samassa ryhmässä olivat luokat 7C ja 8D. Yksi ryhmistä työskenteli Venho-rakennuksessa.

Aluksi suunnittelimme työmme: meidät oli jaettu 7-10 henkilön ryhmiin, joissa oli oppilaita eri luokilta. Ryhmissä suunnittelimme rastia, jolla muut oppilaat voisivat käydä seuraavana päivänä. Mukaan tuli muun muassa tietovisarasti, Totta vai tarua -peli ja peli, jossa maita piti järjestää järjestykseen musiikkikappaleiden mukaan. 

Suunnittelun jälkeen valmistimme tehtävärastit valmiiksi torstaiksi.

Torstai 16.4.2026

Aluksi kokoonnuimme yhteen. Saimme opettajalta maapassit ja lähdimme kiertämään rasteja. Päivän aikana kävimme Saksan, Japanin, Egyptin, Romanian, Ranskan ja Viron rasteilla. 

Saksan-rastilla vastasimme tietokysymyksiin Saksasta. Löysimme vastaukset seinällä olleista tietojulisteista. Japanin rastilla opettelimme japanin kieltä. Mieleen jäivät ainakin sanat ARIGATO ja KONNICHIWA. Japanin-rastilla harjoiteltiin myös syömäpuikkojen käyttämistä. Egyptin-rastilla pelasimme Kahootia ja etsimme piilotettuja hieroglyfejä. Romania n-rastilla teimme onnenrannekkeet puuvillalangasta. Niissä oli Romanian lipun värit. Rannekkeen sai mukaansa rastilta. Kun rannekkeita tehtiin, taustalla pyöri tietovideo Romaniasta. Ranskan-rastilla kävimme kahvilassa, jossa oli esillä erilaisia ruokatuotteita. Tehtävämme oli tunnistaa, mitkä ruokatuotteista liittyivät Ranskaan ja mitkä eivät. Rastilla oli myös väritystehtäviä, ja esillä oli muun muassa ranskalaista kirjallisuutta. Viron-rastilla tarjolla oli värityskuvia, tietovisa ja muistipeli, joiden avulla pystyi harjoittelemaan viron kieltä.

Raportin kirjoittajina 7B-luokan oppilaat

7B-luokan oppilaat eivät käyneet MOK-päivän aikana Ukraina-aiheisessa työpajassa, mutta tässä sieltä muutama kuva. Työpajassa pelattiin Ukraina-aiheista muistipeliä ja Aliasta 8A- ja 9A-luokan tekemillä pelikorteilla, joissa oli Ukrainaan liityviä kuvia sekä ukrainan- ja suomenkielisiä tekstejä.

LUkemisen POluilla Järvenpäässä

Järvenpään LUPO eli LUkemisen POlku on osa kansallista lukutaitostrategiaa, jonka mukaan Suomen tavoitellaan olevan maailman monilukutaitoisin maa vuonna 2030. Tavoitteena on tunnustaa lukutaidon merkitys ja vakiinnuttaa lukeva elämäntapa osaksi yhdenvertaista, hyvinvoivaa ja sivistynyttä yhteiskuntaa. 

Lukemisen polku sisältää erilaisia kampanjoita ja materiaaleja lukemiseen ja luetuttamiseen liittyen. Tarkoitus on kehittää lukutaitoa ja kasvattaa lukuinnostusta. LUPO-ohjelmalla on neljä tavoitetta: saada perheet entistä vahvemmin mukaan lukutaitoa, lukuharrastuksen tukeminen ja näkyväksi tekeminen, lukemisen lisääminen arjessa ja kirjaston vielä tutummaksi tekeminen lapsille ja nuorille.

Koulussamme LUPOa toteutetaan hienosti ja monella erilaisella tavalla; kirjoja lainataan ja luetaan, on lukuprojekteja ja iltasatukirjahyllyjä, lukeminen on myös yhteisöllistä ja näkynyt/näkyy myös koulun teemapäivissä ja juhlissa, käydään kirjastolla jne. Hyvä me! Pidetään jatkossakin lukemisen lippu korkealla!

LUPO eli lukemisen polku | Järvenpää