Kirjailijaa kuuntelemassa

Leena Paasio on kirjailija, joka tunnetaan erityisesti nuorille suunnatuista Itämeri- ja saaristoaiheisista romaaneistaan. Paasio kävi Järvenpään kirjaston kirjailijavieraana marraskuussa ja kertoi kahdelle paikalla olleelle Yhteiskoulun 8. luokalle kirjoittamisestaan, kirjoistaan ja kirjailijan työstä. Paasio myös luki otteita nuortenkirjoistaan. Kirjailijavierailulle pääsivät osallistumaan kaikki Järvenpään 8.-luokkalaiset, koska esitystä oli mahdollista seurata streamin välityksellä myös luokissa.

Seuraavilla suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilla 8A- ja 8B-luokan oppilaat kirjoittivat kirjailijavierailusta raportit. Mitä Paasion kertomasta jäi mieleen? Alla otteita raporteista:

"Paasio kertoi, että kirjan tekemisestä vain 50% on kirjoittamista; loput 50% on taustatyön tekemistä, kirjamessuilla käymistä ja kirjojen markkinointia."

"Kirjailija kertoi, että meri ja ihmissuhteet ovat hänen kirjoissaan tärkeitä sisältöjä."

"Paasion mukaan kirjoittaminen on yksinäistä, joten on tärkeää, että kirjailijat ovat yhteyksissä toisiinsa."

"Kirjailija kertoi, että hän käy mielellään kirjojensa tapahtumapaikoissa."

"Oli kiinnostavaa, mitä kirjailija kertoi Estonia-laivan uppoamisesta ja kuinka tämä liittyy hänen kirjaansa."

"Paasio kertoi, että hän pyrkii tekemään kirjoistaan koukuttavia. Silloin kirjasarjan kaikki osat tulevat luetuiksi."

Kirjoittajina 8B-luokan oppilaita

Taiteidenvälinen painotus: Heleneen ja Vennyyn tutustumassa

 9A-luokan oppilaat tekevät parhaillaan taiteidenvälisen painotuksen projektina oppilastöitä, joiden yhteydessä on tutustuttu kahden suomalaistaiteilijan, Helene Scherfbeckin ja Venny Soldan-Brofeldtin, elämäntarinoihin ja keskinäiseen ystävyyteen. 

Marraskuisena keskiviikkona luokka kävi tutustumassa Järvenpään taidemuseolla hiljattain avautuneeseen Risteyskohtia-näyttelyyn, jossa tarkastellaan taiteilijoiden ystävyyttä sekä heidän mahdollisuuksiaan rakentaa taiteilijan ammattiura aikana, jolloin naisten elämää ohjasivat monenlaiset yhteiskunnan odotukset ja rajoitukset.

Vierailun aluksi kuultiin 20 minuutin mittainen opastus näyttelyyn. Opastuksen aikana selvisi, millä tavalla ulkomailla opiskelu ja työskentely näkyivät taiteilijoiden uralla ja tuotannossa, millaisia aiheita taiteilijat mieluiten maalasivat ja miten he ansaitsivat maalaamalla lisäansioita. 

Opastuksen kuuntelun, itsenäisen näyttelyssä kiertelyn ja tehtävien tekemisen jälkeen jäi aikaa kokeilla muotokuvapiirtämistä taidemuseon lastennurkkauksessa.

Näyttelyt nyt | Järvenpään taidemuseo

Ehdottomasti uudestaan! - kasit Taidetestaajina

Lokakuussa 8. -luokkalaiset kävivät tutustumassa Hyvinkään taidemuseossa Raimo Saarisen Haihtuvat maailmat -näyttelyyn. Vierailu oli toinen tämän lukuvuoden 8. -luokkalaisille suunnatuista Taidetestaajat-retkistä. Osa koki retken tylsänä, ajanhukkana ja ahdistavana, ja osaa oppilaista harmitti, että oppaat tuntuivat kieltävän kaiken, mutta toisenkinlaisia kokemuksia oli paljon. Tässä niistä kolme:

Taiteellinen

Aivan mahtava

Innostavaa

Dope eli aivan sikahienoa

Elektristä taidetta

Taivaallista

Erittäin laaja valikoima

Superhienoa

Tunnelmallista

Ajatuksia herättävää

Aika meni vähän hitaasti

Järkyttävän hyväntuoksuisia hajuvesiä

Aivan ihanaa

Tosi hyvä kokemus

Taide oli mieleenjäävää

Ainutlaatuinen

Innoittava

Dinosaurukset

Erittäin jännittävä

Tiimityö oli erikoinen

Erilaisia taidetyylejä ja -tekniikoita

Sisustus/huoneiden värit olivat mieleen jääviä

Tiivis

Aivan kauhea hajuhuone

Aikamoinen kokemus

Jännittävä

Aivan erilainen kokemus

Taiteen tulkitseminen

Taidetta täynnä

Aivan mahtavaa

Ihana kokemus

Dramaattinen

Erittäin luovaa

Tulkintoja taiteesta

Erilaisia huoneita

Suunniteltiin tarroja

Taiteilijoita

Abstraktia taidetta

Avointa keskustelua

Junamatkat

Aika kului

Taitavia teoksia

Kirjoittajina 8A-luokan oppilaita

Taidetestaajat - Tätä on Taidetestaajat

Tule mukaan vanhempainkerhoon!

Miksi koulun vanhempainkerhoon kannattaa tulla mukaan?

Koulun vanhempainkerho on paljon muutakin kuin kokouskahveja ja myyjäisleivontaa – se on paikka, jossa rakennamme lapsillemme yhdessä turvallisempaa ja viihtyisämpää kouluarkea. Monet meistä vanhemmista pohtivat, miten pysyä kärryillä koulun arjesta nyt, kun lapset itsenäistyvät ja Wilma-viestit ovat ensisijainen side kouluun. Vanhempainkerho tarjoaa tähän täydellisen, matalan kynnyksen väylän.

Mitä vanhempainkerhossa tehdään?

Meidän tavoitteemme on yksinkertainen: haluamme tukea koulun toimintaa ja luoda yhteisöllisyyttä. Toimintamme näkyy oppilaiden arjessa monella tavalla:

* Järjestämme diskoja, myyjäisiä ja erilaisia tapahtumia, jotka tuovat iloa kouluvuoteen.

* Keräämillämme varoilla järjestämme erilaisia tapahtumia ja jaamme keväisin stipendejä.

* Meillä vanhemmat voivat vaihtaa ajatuksia koulun kuulumisista, digilaitteiden käytöstä, kiusaamisen ehkäisystä tai vaikkapa liikenneturvallisuudesta.

Kolme syytä lähteä mukaan toimintaan:

1. Tutustut muihin vanhempiin ja opettajiin. On helpompaa kasvattaa ja tukea lasta, kun tuntee hänen kavereidensa vanhemmat. Meillä verkostoidutaan rennossa ilmapiirissä.

2. Saat äänesi kuuluviin. Vanhempainkerho on suora linkki koulun johtoon ja opettajiin. Voimme yhdessä viedä vanhempien toiveita ja ideoita eteenpäin.

3. Pääset tekemään hyvää omassa aikataulussasi. Osallistua voi tulla juuri sen verran kuin itselle sopii tai vain auttaa yksittäisessä tapahtumassa kerran vuodessa – kaikki apu on arvokasta!

Moni saattaa epäröidä mukaan lähtemistä, koska pelkää toiminnan vievän liikaa aikaa tai vaativan erityistaitoja. Vakuutamme: mitään "supervanhemman" taitoja ei tarvita. Mukaan kaivataan aivan tavallisia aikuisia, joilla on halu puhaltaa yhteen hiileen lastemme parhaaksi.

Seuraavaan kokoukseemme lähetämme kutsun aina Wilman kautta, ja kokoukseen voit osallistua joko paikan päällä koululla tai etäyhteydellä Teamsin kautta. 

Nähdään vanhempainkerhossa! Jokainen vanhempi on lämpimästi tervetullut mukaan toimintaan! Tule sellaisena kuin olet!

Kirjoittajina Iina ja Milla Yhteiskoulun vanhempainkerhon vanhemmista

tavoitat meidät sähköpostilla jykinvanhemmat@gmail.com.

Vau mikä musikaali!

Yhteiskoulun alakoulun luokkia kävi katsomassa Anttilan koulun 5A- ja 5B-luokkien oppilaiden tekemän Sound of Music -musikaalin, joka esitettiin Järvenpää-talolla. Musikaalin jälkeen luokissa kirjoitettiin musikaalista arvostelut. Tässä otteita oppilaiden kirjoittamista musikaaliarvosteluista:

"Oli ihan ok esitys. Varsinkin vitosluokkalaisilta😊. Esitys kertoi seitsemästä lapsesta ja Maria-nimisestä naisesta. Valoasetukset olivat hienoja. Anttilan koulun vitoset esittivät hienosti. Oli tosi viihdyttävä ja esiintyjät osasivat laulut todella hyvin."

"Vau! Musikaali oli tosi kiva ja vähän jännittävä. Lempikohtaukseni siinä oli, kun laulettiin laulu ”Do re mi”. Hampaani irtosi musikaalin puolivälissä."

"Oli kiva, yhdessä kohdassa oli pallon heittoa ja samaan aikaan kuului pum, se oli kiva."

 "Sound of Music -musikaali kertoi Von Trappin perheestä, jossa oli seitsemän lasta. Mutta sitten tuli Maria. Maria oli luostarityttö, joka päätyi niiden hoitajaksi ja pakeni Sveitsiin. Musikaali oli todella musikaalinen. Erikoiset tuoksut lisäsivät tunnelmaa. Musiikki kertoi iloisuudesta. Lavasteet olivat 4/5. Erikoisen hyvää työtä! Penkit 5/5."

"Oli kiva, kun ne tuli lopuksi lavalle."

 "Sound of music -musikaali kertoi Von Trappin perheestä. Perheen säännöt olivat tosi tiukat. Minä pidin musikaalista, mutta se ei ollut niin vauhdikas ja siksi annoin arvosanaksi 4/5."

"Kivointa oli se, kun esiintyjät tulivat lopuksi ja näki ne läheltä."

 "Hyvä näytös! Lavasteet, äänet, laulut ja tarinat olivat toteutettu hienosti. Musikaali oli tosi hauska! 4/5."

"Se laulu, missä heiteltiin palloa oli kiva. Taitavia esiintyjiä ja laulajia."

Kirjoittajina 3C- ja 34I -luokkien oppilaita

"Musikaalissa oli hyvät laulu ja tarina. Osa lauluista oli tuttuja!"

"Esiintyjät olivat todella rohkeita ja juontajat osasivat lausua vaikeita nimiä hyvin." 

"Laulajat olivat tosi hyviä laulamaan ja näyttelijät näyttelivät hyvin, mutta he olisivat voineet näkyä vähän paremmin ja tilaa olisi voinut käyttää enemmän."

"Taustalla olevat kuvat olivat hauskoja." 

"Musikaalin valaistus ja äänentaso olivat hyviä, ja esitys oli onnistunut." 

"Musikaali oli opettavainen, sillä siinä opetettiin hauskanpidosta!"

 Kirjoittajina 5C-luokan oppilaita

 

Mainoslauseita KUPOsta

8. -luokkalaiset käyvät Järvenpään taidemuseolla tutustumassa kuvataiteeseen KUlttuuriPOlku- eli KUPO-retkenä aina syksyisin. Koska suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilla on opiskeltu viime aikoina mainonnan keinoja, 8B-luokan oppilaat miettivät, millaisilla mainoslauseilla KUPOa voitaisiin mainostaa. Mukaan tuli hienosti mainonnan perinteisiä keinoja eli vieraan kielen hyödyntämistä, käskyjä, puhutteluja, vertauksia, kysymyksiä kuin niin asiantuntijoiden kuin vertaistenkin suositteluja:

* Come and make your own art!

* Käy kokemassa!

* KUPO on kuin kukkia poimisi

* Oppilaat suosittelevat

* Tule KUPOon, tule KUPOon, täältä saat taidetta!

* Go to KUPO!

* Oletko sinäkin innostunut taiteesta?

* Suomen taiteen tutkijat suosittelevat KUPOa

* Kasiluokkalainen! Juokse KUPOon!

Näiden kuvien, tunnelmien ja mainoslauseiden myötä ihanaista syyslomaa kaikille 💜

Taidetestaajissa tulkittiin kuvataidetta

Luokat 6789L ja 789R kävivät Hyvinkään taidemuseolla Taidetestaajat-vierailulla. Millaisia ajatuksia ja havaintoja teokset herättivät? Alla oppilaiden kanssa keskustellusta kirjattuja ajatuksia. Oppilaat tarkastelivat oppaan johdolla Yrjö Saarisen, Eino Ruutsalon ja Helene Schjerfbeckin teoksia

"Maalauksessa tyttö istuu rannalla."

"Tunnelma on iloinen ja rauhallinen."

"Tyttö ajattelee uimista ja varpaiden uittamista. Hän liottelee varpaita. Tämä tapahtuu kesällä päivällä."

"Tyttö on herännyt ennen rannalle tuloa. Hän on tullut kotoa."

"Tytöllä on raskaita ajatuksia. Hän on tullut rannalle rauhoittumaan."

"Tämän jälkeen tyttö menee kotiin. Hän menee siivoamaan. Sitten hän syö ja menee nukkumaan."

"Kuvio kasvaa, koska olemme tottuneet näkemään oikeita muotoja."

"Mieleen tulee hypnoosi. Kun katson kuviota, voi mennä hypnoosiin."

"Kuvassa on pyörre, joka vie kauas."

"Tässä on perämoottorin potkuri, joka pyörii."

"Kuvassa on lapset ja vanhemmat. Lapsi on juuri tuotu ja on isän kanssa rannalla. Äiti nukkuu vieressä."

"He ovat jääneet jumiin saarelle ja tarvitsevat apua."

"Kuvassa on surullinen fiilis."

"Teoksessa tanssitaan bileissä. Musiikki on kovalla."

"Ihmiset ovat valmistautuneet pukeutumalla hienosti."

"Tanssien jälkeen ihmiset menevät ehkä kotiin nukkumaan."

"Nurkassa istuskellaan ja poltetaan tupakkaa. Ihmiset näyttävät siltä, että heillä on kivaa paitsi yhdellä, joka haluaa kotiin."

"Kuvassa yhdet pussailevat, muitta siitä tulee sellainen fiilis, että mies on deittaillut myös toista naista."

Taidetestaajat - Tätä on Taidetestaajat

Kuplassa Temalilla

 7. -luokkalaiset olivat Kupla-tapahtumassa Temalin nuorisotiloissa syyskuun puolivälissä. 

Vierailun päätteeksi 7A-luokan oppilaat raportoivat äikänopelleen, mitä Kuplassa tapahtui:

Mitä Kuplassa tehtiin?

* Kierrettiin erilaisia yhteistyötehtäväpajoja.

* Tehtävänä oli esimerkiksi lippulappusten etsiminen ja jutteleminen.

* Kuplassa oli ERI MIELTÄ- ja SAMAA MIELTÄ -merkintöjä seinillä. Kuplan ohjaaja kertoi mielipiteitä, joiden mukaan piti mennä seisomaan siihen kohtaan salia, miten itse ajatteli.

Mikä Kuplassa oli kiinnostavaa?

* Kivaa ja kiinnostavaa oli ankkalampitehtävä, jossa ankoille piti löytää oikeille koti.

* Viimeinen piste, jossa piti muovailla narua, oli kiva.

* Eräs oppilas oli sonnustautunut päivään upealla irokeesilla, joka ilahdutti monia.

Muita ajatuksia Kuplaan liittyen?

* Kupla-vierailu muistutti hyvin, että yhteistyötaitoja tarvitaan monessa asiassa.

* Kaikki pisteet olivat mukavia. 

* Kuplassa meitä kuunneltiin ja nuoret oli huomioitu hyvin.

* Kuplassa käyminen vahvisti luokkahenkeämme!

TYHYilemässä Kellokoskella

Keskiviikkona 2.9. oppilaat pääsivät koulusta jo puolenpäivän aikaan, kun opettajat, koulunkäynninohjaajat ja muu koulun henkilökunta suuntasi Tuusulan Kellokoskelle työhyvinvointi- eli TYHY-iltapäivään. 

Aurinkoisen iltapäivän aikana käytiin kakkukahveilla Kellokosken kylän viihtyisässä kahvila Kinuskillassa, tehtiin kävelyretki muun muassa vuodelta 1800 olevan kirkon ja 1950-luvulla rakennetun tanssilavan ohi sekä upealla sairaalapuiston ja historiaa kihisevällä ruukkiympäristön alueella.

Opastetulla museokierroksella tutustuttiin vanhaan kartanorakennukseen, joka on myöhemmin toiminut Kellokosken mielisairaalan päärakennuksena ja kuultiin Kellokoskella pitkään hoidetun Anna Lappalaisen eli Prinsessan elämästä. 

Osa ehti piipahtaa iltapäivän aikana myös sairaalamuseossa vanhassa kauniissa sinisessä puurakennuksessa ihan kylän keskustassa. Kahvittelun, kävelyn, syysauringosta nauttimisen ja kellokoskelaiskohteisiin tutustumisen yhteydessä ehdittiin vaihtaa kuulumisia myös niiden kollegoiden kanssa, joita ei arjessa niin usein näe tai joiden kanssa on harvoin aikaa jutustella muusta kuin työhön liittyvistä asioista.

Vahvuutena ystävällisyys

Koulussamme jatkuu viime lukuvuonna aloitettu Huomaa hyvä -ohjelma, jonka mukaisesti kouluarjessa pyritään kiinnittämään huomiota erilaisiin luonteenvahvuuksiin ja vahvistamaan niitä. 1. jakson ajan erityistä huomiota kiinnitetään ystävällisyyden taitoon ja vahvuuteen. 8A- ja 8B-luokkien oppilaat kirjoittivat jakson aluksi ajatuksiaan ja kokemuksiaan ystävällisyydestä. Alla yksi pohtivista esseistä.

Ystävällisyys on tärkeää

Ystävällisyys on luonteenpiirre, joka auttaa monissa asioissa kuten ihmissuhteissa. Ystävällisyyden taito on hyvä omata, sillä se helpottaa töiden saamisessa ja suhteiden tekemisessä. Ilman ystävällisyyttä maailma olisi katastrofi, kaikkialla olisi sotia ja kaikki olisivat yksin, sillä kellään ei olisi ystäviä tai muita suhteita. Ystävällisyys on erittäin tärkeä asia.

Ystävällisyys ei ole aina helppoa. Monissa tilanteissa, joissa toinen henkilö ei ole sinulle ystävällinen, on hankalaa olla ystävällinen takaisin. Ystävällisyyden ylläpitäminen on myös hankalaa, jos on nälkä, ärsyttää tai muuten vaan ei ole hyvä mieli.

Ystävällisyys esiintyy arjessa päivittäin joka paikassa. Kaupassa, kotona ja koulussa on paljon ystävällisiä ihmisiä ja tilanteita. Koulussa ystävällisyys esiintyy, kun kaveri näyttää tehtävien vastaukset, antaa purkan tai kun opettaja auttaa tehtävissä. Ystävällisyyttä esiintyy kotona, kun vanhemmat valmistavat minulle päivittäin ruuan, auttavat läksyissä tai kun veljeni tulee pelaamaan kanssani. Kaupoissa ja muissa paikoissa, joissa on asiakaspalvelijoita, esiintyy usein myös ystävällisyyttä, sillä asiakaspalvelijat ovat usein ystävällisiä ja esimerkiksi toivottavat hyvät päivät.

Koulussa voisi edistää ystävällisyyttä ottamalla kaikki mukaan ja puuttumalla jyrkemmin kiusaamiseen, kohottamalla luokan yhteishenkeä ja innostamalla oppilaita asioiden tekemiseen. Lapsille pitäisi jo nuorena opettaa hyvät käytöstavat ja sen, että kaikki ovat tasa-arvoisia eikä kukaan ole toista parempi, niin he oppisivat vanhempana, miten olla ystävällinen, sillä se on mielestäni ihmisen tärkein taito.

Kirjoittajana 8. -luokkalainen oppilas

Huomaa hyvä! Vahvuuspedagogiikka - Positiivisen oppimisen edistäminen

Liikutaan yhdessä enemmän!

Suomalaisten liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä haasteista, ja tutkimusten mukaan vain noin kolmannes suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Näistä syistä liikunnallisen elämäntavan edistäminen on elokuusta 2026 lähtien peruskoulujen lakisääteinen tehtävä. Osa 9. -luokkalaisista kirjoitti lukuvuoden aluksi pohtivat esseen liikuntaan ja liikkumiseen liittyen. Tässä yksi 9B-luokan oppilaiden kirjoittamista esseistä:

Liikutaan yhdessä enemmän!

Liikkumine näkyy elämässäni paljon. Käyn esimerkiksi koulussa ja treeneissä pyörällä sekä harrastan salibandya. Käyn myös salilla silloin kun jaksan. Myös vanhempani liikkuvat paljon ja kehottavat minuakin liikkumaan ja harrastamaan.

Liikkuminen tarkoittaa minulle esimerkiksi iloa ja mukavaa tekemistä. Se on tärkeä osa rutiineitani ja arkeani. Käyn melkein joka päivä salilla tai treeneissä sekä liikun paljon pyörällä.

Monet ihmiset, varsinkin nuoret, liikkuvat liian vähän. Helppoja keinoja rohkaista ihmisiä liikkumaan enemmän on monia. Esimerkiksi ohjattua liikuntaa ja harrastamista pitäisi olla enemmän ja sen pitäisi olla helpommin saatavilla. Myös se auttaisi paljon, että huoltajat tai kaverit kehottavat liikkumaan ja harrastamaan sekä menevät mukaan esimerkiksi lenkeille tai treeneihin.

Kouluissa nuorten liikkumista voisi edistää siten, että oppilaille järjestetään enemmän liikuntatunteja. Oppilaita saisi myös enemmän liikkumaan välitunneilla, jos heillä ei olisi puhelimia, joita katsoa. Oppitunneilla voisi myös olla enemmän aktiivista tekemistä pelkän istumisen sijaan. 

Kaikkien olisi hyvä liikkua, koska siitä on paljon hyötyä mielelle sekä keholle. Liikunnan jälkeen on usein iloinen olo. Jos päivisin liikkuu paljon, niin illalla on helpompi saada unta, koska väsyttää. Liikunnallinen elämäntapa edistää myös hyvää kuntoa ja elimistön terveyttä.