9A-luokan oppilaat kävivät katsomassa tiistaina 4.3.2025 Järvenpään lukiolla lukion draama- ja teatteriryhmä 3&4:n näytelmän Too School for Cool. Kyseessä on hauska, ajankohtainen ja koskettava nuortennäytelmä, joka käsittelee niin ikiaikaisia aiheita kuten rakkaus ja ystävyys kuin ajankohtaisia aiheitakin kuten eriarvoisuus, kouluampumiset ja kauneusihanteet. Näytelmän käsikirjoittaja on Elina Kilkku ja sen on ohjannut Salla-Maria Santos.
Nähdystä näytelmästä kirjoitettiin suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilla teatteriarviot; tässä niistä yksi:
Too School for Cool; kunnioitettavaa luovuutta lukiolaisilta
Lukiolaiset tulevat kouluun eräänä päivänä kouluun odottaen päivän olevan samanlainen kuin kaikki muutkin. Päivän aikana lukiolaiset ehtivät kuitenkin kokea kaikenlaista ja joutuvat monenlaisiin kummallisiin tilanteisiin.
Too School for Cool on Järvenpään lukion draamalinjalaisten suunnittelema teos, jonka pääjuoni keskittyy lukiolaisten elämään koulussa. Juoni liikkuu eteenpäin aika klassisella tavalla, mutta juonenkerronnan välissä näemme monenlaisia kohtauksia, jotka eivät ole osana tarinaa. Aluksi tuntui hieman hankalalta hahmottaa, missä kohtaa tarinankerronta meni poikki, mutta näytöksen edetessä vaihtelu juonen ja muiden kohtauksien välillä selkeni.
Teoksessa käytettiin monenlaisia kerronnan tapoja. Pidimme kovasti siitä, kuinka teoksessa oli hyödynnetty klassisen teatterin lisäksi myös sanatonta kerrontaa, ja asiat ilmaistiin liikkeen ja musiikin tai taustaäänien avulla. Musiikit oli valittu teokseen hyvin ja ne toivat kuhunkin kohtaukseen jotain lisää. Teokseen oli myös lisätty esimerkiksi videokuvaa ja tanssia, jotka toivat siihen mukavaa vaihtelua ja monimuotoisuutta.
Hahmoja teoksessa oli monenlaisia. Juonenkerronnassa hahmot olivat suurin osa lukiolaisia, joiden seasta löytyi muutama opettaja. Roolihahmot olivat keskenään hyvin erilaisia, mutta siitä huolimatta he tukivat ja kannustivat toisiaan. Hahmoissa huomasi myös tarinan kuluessa kehitystä, joka toi niihin mukavasti moniulotteisuutta. Myös puvustus oli hoidettu hyvin; kaikkien hahmojen vaatetus toi esille hahmon persoonallisuutta ja käytöstä jollain tapaa. Hämmennystä tuotti kuitenkin jälleen kerran juonen ulkopuoliset kohtaukset. Hahmot pysyivät ikään kuin samoina, mutta heissä oli kuitenkin aina jotain erilaista. Jäimme hieman epävarmoiksi, olivatko hahmot kaikissa kohtauksissa samat vai eivät. Koemme, että näyttelijöillä oli ehkä hankaluuksia omata monta hahmoa samassa esityksessä, ja he jäivät kiinni vanhoihin hahmoihinsa.
Teoksen sanoma tuli esiin ensisijaisesti niin sanotuissa ”välikohtauksissa”, mutta samanlaisia aiheita käsiteltiin myös tarinankerronnassa. Kaiken kaikkiaan sanoma tuli esille erittäin hyvin. Teoksessa käsiteltiin monia nuorten kokemia ongelmia, kuten koulukiusaamista. Teoksessa haluttiin osoittaa, että kukaan ei ole asioidensa kanssa yksin, ja tämä tuli esille selkeästi. Teoksessa myös kritisoitiin suurempia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten laihdutuskulttuuria ja epärealistisia kauneusihanteita. Pidin siitä, kuinka ongelmia tuotiin esille erilaisin keinoin, ja kuinka ilmaisussa hyödynnettiin nuorten oikeita kokemuksia asioista.
Hämmennyksestä huolimatta pidimme esityksestä kovasti. Teoksen visio oli erittäin onnistunut, ja pidimme kovasti juonen ohella tapahtuvista välikohtauksista. Valitettavasti näiden kohtauksien toteutus jäi hieman puolitiehen. Uskomme, että kohtaukset olisivat erottuneet toisistaan paremmin, jos hahmot olisi esitetty selkeämmin ja juonta edistävissä kohtauksissa hahmojen tarinaa olisi avattu enemmän. Loppujen lopuksi voisimme kuitenkin tiedostaa, että teos oli tuotettu ja esitetty täysin lukiolaisten toimesta, eikä budjetti luultavasti ollut kovin kookas. Nämä olosuhteet huomioon ottaen teos oli erittäin onnistunut ja nautinnollinen.