Nykyajan Sampoja Elävä Kalevala -kilpailuun

SAMPO on Suomen kansalliseepos Kalevalan taikaesine. Se tahkoaa rikkauksia, ja niin Pohjolan kuin Kalevalankin kansa haluaa Sammon omakseen. Jos Sampo taottaisiin nyt, mitä se tuottaisi? Pohjattomasti energiajuomia, suloisesti suklaata vai arkisesti ruokaa ja rahaa? Mitä ihmiset tarvitsevat ja haluavat? Mikä on arvokasta ja tavoiteltavaa juuri nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä nykyajan Sampo näyttäisi ja miten Sammon saa omakseen? Luokkien 8A, 8B, 9A ja 9C oppilaat pohtivat näitä kysymyksiä ja tekivät kollaasitöitä uudenlaisista Sammoista. Kuvat töistä lähetettiin valtakunnalliseen Elävä Kalevala -kilpailuun, jossa kerätään nuorten tulkintoja Kalevalasta nykypäivän näkökulmasta. Osa kilpailutöistä pääsee esille Gallen-Kallelan Museon näyttelyyn Espooseen. Kaikki kilpailutyöt arkistoidaan Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistoon tutkijoiden, kirjailijoiden ja taiteilijoiden käyttöön.

Upeiden nyky-Sampo-töiden myötä hienoa Kalevalan päivää, suomalaisen kulttuurin päivää 28.2.2026!

Elävä Kalevala -kilpailu 11–19-vuotiaille | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Pinkeissä tunnelmissa talvilomille

Ystävänpäivän ja alkavan talviloman aattopäivänä perjantaina 13.2. Yhteiskoululla ei vietetty epäonnen vaan ystävyyden ja yhteistyön päivää 💗 Oppilaat ja henkilökunta sonnustautuivat pinkkeihin paitoihin, millä vastustetaan kiusaamista ja nostetaan esille kaveritaitoja, yhdessä tekemistä ja ystävällisyyttä.

 Tukioppilaat koristelivat koulun tilat upeiksi, ja päivän aikana pitkin koulua sai jättää terveisiä ystäville, kavereille ja miksei myös (salaisille) ihastuksille. Mikä mahtava tapa siirtyä lomille!

Yhteistyö on voimaa ja ystävällisyys taikapölyä! Ihanaa talvilomaa kaikille 💗

Ruusuja ja risuja Yrityskylästä

 9. -luokkalaiset olivat Yrityskylä-vierailulla Lahdessa viikolla 5. Mitä Yrityskylässä tapahtui ja mitä vierailusta jäi mieleen? 9A-luokan oppilaat kertovat:

Mitä Yrityskylässä tapahtui?

Yrityskylässä oppilaat oli jaettu etukäteen 4-5 henkilön ryhmiin. Ryhmissä ei valittu fiktiivisen tai oikean rakennusyrityksen työntekijärooleja, vaan kaikki ryhmäläiset tekivät vähän kaikkea. Tehtäviä tehtiin pädeillä, ja osa tehtävistä oli pakollisia ja osa valinnaisia. Välillä käytiin pankkineuvotteluita ja käytiin asiakastapaamisissa. Voittajaryhmä valittiin yrityksen myyntitulojen ja saatujen vastuullisuuspisteiden perusteella.

Mitä Yrityskylä-vierailusta jäi päällimmäisenä mieleen?

Yrityskylä-vierailu oli sekä hyödyllinen että turha. Yrityselämästä sekä opittiin että ei opittu. Jotkut kokivat, että yrityksen perustamisesta ja pyörittämisestä opittiin hyödyllisiä asioita. Moni koki Yrityskylässä työskentelyn kuitenkin stressaavana ja liian nopeatempoisena, ja liian paljon asioita oletettiin osaavan. Pelaamisessa esimerkiksi oletettiin, että oppilaat tietävät yritysverotuksen kiemuroista ja paikassa käytettiin yritysmaailman termejä, jotka eivät ole isolle osalle 9. -luokkalaisia tuttuja. Näitä ovat esimerkiksi kiinteä vero ja markkinavero. Alussa oli kaiken kaikkiaan vaikea päästä kärrylle, mikä oli jutun juju ja mitä oli tarkoitus tehdä. Kaikista hyödyllisin vierailu oli voittajajoukkueen jäsenille, koska he saivat mukaansa todistukset Yrityskylässä oppimistaan asioista ja voitostaan. Todistusta voi hyödyntää esimerkiksi työnhaussa. Muiden ryhmien jäsenet kokivat tämän epäreiluna. Parempi käytäntö olisi ollut, että jokainen osallistuja olisi saanut todistuksen.