Kalevalan tyypit nyky-Järvenpäässä

Kalevalan päivänä oppitunneilla katsottiin 7. -luokkalaisten kuviksen tunneilla tekemiä varjoteatterivideoita liittyen Kalevalan tapahtumiin. 9. -luokkalaiset pohdiskelivat, mitä Kalevalan ja Pohjolan hahmot tekisivät nyky-Järvenpäässä. Näistä kokeiltiin kirjoittaa kalevalamittaisia lyhyitä tekstejä:

Pollellansa Prismahalle

kaartahavi Väinämöinen

mööpelipä järvehellä

ei kuulu sinne Väinö

käppäilevi hää kauppahan

*

Prismahan Pohjolan neito

käypi kohti juomatiskii

Hyllystä nappaaapi ärbeen

tämähän Ilmatar siinä

Moikkas he toisinaan näin

käsiänsä heiluttivat

Tiensä veivät heidän Mäkkiin

Mäkkärissä Häppimiiliin

*

Marjatta menee Mäkkäriin

makeaa Marjatta syöpi

ranskalaisia rapeita

sitten suoli repeääkin

Runoilijoina oppilaita luokilta 9B ja 9C

Omat Kalevala-tiedot voi testata Ylen sivuilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/23/mita-tarkoittaa-kalevalamitta-miksi-aino-hukuttautui-testaa-tietosi-kalevalasta

Taiteidenvälinen opetus: Zodiakin nykytanssia katsomassa

Taiteidenväliset painotusluokat 7A ja 8A kävivät tiistaina 6.2.2024 katsomassa Järvenpää-talolla tanssiteatteri Zodiakin tuottaman esityksen Something like this, joka esitteli hip hop -kulttuuria ja tanssi-ilmaisun mahdollisuuksia. Mitä ajattelivat 7A-luokan oppilaat esityksestä? Tässä havainnot:

1.  Mitä näit lavalla?

Näimme tanssivia ja iloisia ihmisiä lavalla. He tanssivat värikkäissä ja vilkkuvissa valoissa. Valot olivat välillä liian kirkkaita. Ne ärsyttivät vähän. Välillä tanssivien ihmisten puolesta nolotti.

2. Mikä oli parasta esityksessä?

Pidimme esityksessä siitä, että koululta lähdettiin katsomaan esitystä. Oli mukava nähdä yleisössä tuttuja. Esityksessä parasta olivat valot, valotehosteet ja räjähdyshyppy.

3. Oliko esityksessä jotain, joka yllätti?

Meitä yllätti, miten vähän yleisöä paikalla oli. Ydinpommin paukahdus esityksen lopussa yllätti. Myös se oli yllättävää, että tanssijoita oli vain neljä.

4. Mitä esityksessä et ymmärtänyt?

Emme ymmärtäneet oikeastaan yhtään mitään. Se ei kyllä haitannut esityksen katsomista. Emme myöskään ymmärtäneet kolmatta soolotanssia. Jokainen neljästä tanssijasta esitti oman sooloesityksensä. 

 
5. Miten hip hopin viisi elementtiä (rap, dj, breakdance, graffiti ja tietoisuus) olivat esillä esityksessä?

Yhdessä vaiheessa yksi tanssijoista nousi dj:nä lavalla ja kaksi tanssijoista breikkasi lavalla. Musiikissa ja tanssityylissä kuului ja näkyi rap. Graffitit eivät mielestämme näkyneet esityksessä. Ehkä tietoisuudella tarkoitetaan esityksen yhteydessä sitä, että vaikka mukana oli paljon improvisaatiota, kaikki tanssijat tiesivät koko ajan, mitä tehdä, eikä homma mennyt sekoiluksi.

"Tykkään runosta, koska se on totta"

Kansallisrunoilija J.L. Runebergin päivänä 5.2. äikän kokeen lopuksi 9B- ja 9C-luokan oppilaat selailivat koulukirjastosta löytyviä runoteoksia. Runoja lueskeltiin, ja sivujen väliin merkattiin post it -lapulla, mistä runosta pidettiin ja mistä syystä. Tässä ysiluokkalaisten perusteluja alla olevien runokokoelmien tykätyistä runoista:

Tykkään tästä runosta koska...

runo on lyhyt.

se on samaistuttava ja koskettava.

runo sai ajattelemaan mennyttä ja samalla tulevaa.

siinä on hieno tarina.

se on kauniisti kirjoitettu.

runossa oli kaunis sanoma.

se on realistinen.

runo on inspiroiva.

siinä puhutaan hieman espanjaa ja runon sisällöstä ei saa hirveästi selvää ja sen idea on mysteeri, mikä antaa mahdollisuuden mielikuvitukselle.

runo on selkeä ja helppo lukea.

se on hauskasti tehty erilaisista sanoista ja kuvista.

tykkäsin runon sanoista ja sitä oli kiva lukea.

se on selkeä.

runo on kivan yksinkertaisen näköinen ja selkeä.

runo kertoo arkisista asioista.

runo on totta.

runo oli mielenkiintoinen ja sen idea oli hauska.

siinä on kiva kerronta.

siitä tulee kesä mieleen.

se muistuttaa ihanasti lämpimästä kesäyöstä ja saa ikävöimään ja muistelemaan kesää.

runo korostaa aamun fiiliksiä.

runosta tulee nuoruus mieleen.

siinä on tuhmia sanoja ruotsiksi.

se kertoo syvällisen asian.

runo kertoo hyvän asian: elämässä kasvaminen tuo haasteita ja vastuuta.

se on huomiota herättävä.

Realismia, romantiikkaa ja naturalismia

 9. -luokkalaisten kanssa on opiskeltu kirjallisuuden tyylisuuntia. Lopuksi kännykällä kuvattiin koulua romantikon, realistin ja naturalistin silmin:

Kuvat ovat 9C-luokan oppilaiden ottamia

Taiteidenvälinen opetus: Taide+koulu -yhteistyöhön taidemuseon kanssa

 Järvenpään taidemuseolla nähdään 6.10.2024-23.2.2025 näyttely Koulu + taide - Kauneusaistin kasvatusta. Näyttely esittelee katsauksen koulujen taiteeseen: tuo esiin koulujen taiteen esimerkkejä 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Aholassa asuneen kirjailija Juhani Ahon taiteilijavaimo Venny Soldan-Brofeldtin merkitys suomalaisen kuvataidekasvatuksen uranuurtajana nousee esille. 

Soldan-Brofeldt oli vuonna 1907 perustamassa Taidetta kouluihin -yhdistystä. Kouluihin haluttiin taidetta, koska kuvien avulla on helppo havainnollistaa ja opettaa asioita. Taiteella on myös tutkittu olevan hyvinvointivaikutuksia; esimerkiksi sairaaloissa ja kouluissa taiteen on havaittu lisäävän muun muassa viihtyvyyttä.

Taidetta kouluihin -yhdistyksen perintö elää, ja nykypäivänä taide nähdään osana ilmiöoppimista ja kasvatusta. Näyttelyssä tutustutaan siihen, millaista taidetta kouluihin on valikoitu eri aikoina ja miten koulujen taide on muuttunut, kun kuvat ympärillämme ovat lisääntyneet. Minkälainen taide sopii kouluihin?

Mukana näyttelyssä on IC 98 -taiteilijaryhmän reaaliaikainen videoteos Yhteinen metsä, joka on nähtävillä Järvenpään Yhteiskoululla 2. kerroksen aulatiloissa. Teoksesta näyttelyyn koottava time lapse -video kutsuu tutkimaan vuoden kiertokulkua metsässä.

Näyttelyssä teokset heräävät eloon ja nykykoululaisten ääni pääsee kuuluviin. Yhteiskoululta ainakin taiteidenväliset luokat 7A ja 8A tulevat suunnittelemaan ja tuottamaan näyttelyyn esimerkiksi kuunnelmia, tekstejä ja kuvia. Tavoitteena on tuoda näyttelyyn oppilaiden ääni ja kädenjälki!

Kuvassa on alakoulun oppilaiden teoksia lasten hyvinvoinnista. Lasten oikeuksien päivä marraskuussa innoitti kuvaamaan, miten hyvinvointi näkyy lasten arjessa.

https://www.jarvenpaantaidemuseo.fi/a/jarvenpaan-taidemuseon-vuoden-2024-vaihtuvat-nayttelyt-on-julkaistu

Lukemisen lumoa sanoin ja kuvin

Järvenpään taidemuseon Lukemisen lumoa -näyttelyssä on esillä teoksia, jotka pureutuvat lukemiseen ja lukutaitoon. Mitä lukeminen oikeastaan on, mitä se mahdollistaa ja miten lukeminen on näkynyt ja näkyy kuvataiteessa? Yläkoulun luokkia kävi tutustumassa näyttelyyn. Yhdeksäsluokkalaiset kirjoittivat näyttelykäynnin jälkeen novelleja, jotka liittyivät lukemiseen sekä esseitä, joissa pohtivat oman lukutaitonsa kehittymistä sekä lukemisen merkitystä ja tulevaisuutta. Alla yksi taidokkaista yhdeksäsluokkalaisten esseistä.

Lukemisen merkitys globaalisti 

Opin lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana, vielä päiväkodissa ollessani. Vanhempani lukivat minulle erilaisia satukirjoja molemmilla äidinkielilläni. Lukutaitoni kehittyi melko nopeasti, ja jossain vaiheessa hitaasta ja takeltelevasta lukemisesta tuli nopeaa ja tehokasta. Minulla on vieläkin välillä ongelmia tekstin sisäistämisessä, jos luen jotain, mikä minua ei kiinnosta. Tämä ongelma ei kuitenkaan ole yleensä huomattavissa, koska olen oppinut, että minun pitää vain lukea sama teksti useampaan otteeseen. 

Lukutaito tarkoittaa kykyä lukea, hahmottaa ja sisäistää lukemaansa tekstiä. Nykymaailmassa on todella paljon luettavia asioita. On tarinoita, uutisia, some-päivityksiä, yhtälöitä. Lista voisi jatkua loputtomiin. Lukutaidoton ihminen on käytännössä kyvytön seuraamaan ja osallistumaan yhteiskunnan jokapäiväiseen toimintaan. 

Koska lukutaitoa tarvitsee niin moneen asiaan, käytän sitä päivittäin. Kaupassa käydessäni luen tuotteiden nimet, niiden sisältämät aineet ja hinnat. Koulussa luen tehtävänannot. Käytän myös lukutaitoa lukiessani ystävieni lähettämiä viestejä. Jos en osaisi lukea, en voisi kommunikoida esimerkiksi muualla maailmassa asuvien ihmisten kanssa, jolloin olisin todennäköisesti yksinäisempi. En pystyisi myöskään viestittelemään ystävieni kanssa, eli voisin puhua heidän kanssaan vain koulussa tai puhelimen välityksellä. Puheluissa on kuitenkin se ongelma, että toinen osapuoli ei aina ole tavoitettavissa. Viestit odottavat, kunnes ne ehditään lukea, eikä siihen ole rajoitettua aikaa. 
Yhteiskunnassakin lukutaito on tarpeellinen. Yhteiskunnan tärkeät sopimukset ja asiakirjat ovat kirjoitettuna joko paperille tai tietokoneelle. Esimerkiksi työsopimusta tehdessä lukutaito on välttämätön, jos ei halua tulla huijatuksi. Lukutaidoton työntekijä ei osaa esimerkiksi lukea työsopimuksen ehtoja. Tällaisissa tilanteissa työnantaja voi täysin hyväksikäyttää työntekijäänsä. 

Lähitulevaisuudessa lukutaito tulee todennäköisesti olemaan tärkeässä osassa yhteiskunnan ja yksilöiden elämiä. On kuitenkin myös mahdollista, että pidemmän ajan päästä tiedonsiirto ja kommunikointi yleistyvät esimerkiksi video- ja ääniviestien kautta. Kuka tietää, jos 50 vuoden päästä lähettäessä viestiä ystävälleen, se ei olekaan tekstiä vaan video? Lukutaidon tärkeyttä tulevaisuudessa ei voi vielä tarkkaan tietää. 

Lukutaitoa voi hyödyntää viihdykkeenä, kuten kirjaa lukiessa. Lukutaitoa käytetään myös muihin kuin perinteisten kirjainten lukemiseen. Itse muusikkona käytän lukutaitoa joka kerta lukiessani tabulatuuria tai muunlaisia nuotteja. Pidän myös erityisesti fantasia- ja tieteiskirjojen lukemisesta. 
Henkilökohtaisesti toivon, että lukutaidon opetus säilyttää arvonsa ja merkityksensä yhteiskunnissa, jotta kaikki voivat olla tasa-arvoisia, oppia uutta ja tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Lukutaidon ei pitäisi olla esimerkiksi kehitysmaissa taito, joka kertoo vauraudesta. Lukutaidon pitäisi olla itsestäänselvä taito kaikille ympäri maailmaa. 

Kirjoittaja on 9B-luokan oppilas

https://www.jarvenpaantaidemuseo.fi/nayttelyt/nayttelyt-nyt

"Saa luoda minkälaisia maailmoja vaan"

Nuortenkirjailija Emilia Lehtinen oli koulullamme 21.11.2023 ja 28.11.2023 kertomassa 3.-4. -luokkalaisille kirjoistaan ja kirjailijantyöstä. Mistä Emilia on saanut ideat kirjoihinsa ja millaista on kirjailijana toimiminen? Annetaan Emilian kertoa!

"Saan ideoita kirjoittamiseen usein hassuista ja kummallisista asioista. Saan ideoita myös niistä asioista, jotka ovat olleet minulle tärkeitä. Esimerkiksi Unissa lentämisen oppaaseen sain idean siitä, että rakastin lentää unissani varsinkin kolmannella ja neljännellä luokalla. Runoon Legenda homejuuston synnystä sain idean, kun luin, miten homejuusto on syntynyt. Tykkäsin homejuustosta jo pienenä niin paljon, että otin sitä joskus kouluunkin mukaan talouspaperiin käärittynä. Minulla oli heti lukemaan opittuani kaunis vihko, johon kirjoitin runoja. Se oli hyvin tärkeä ja minulla on se vieläkin tallella. Suosikkirunoilijani oli Kirsi Kunnas, jonka syntymästä tulee pian sata vuotta. Olin aika tunnollinen oppilas ja koulussa erityisen hauskaa oli, että joskus opettaja päästi tekemään itsenäisesti omia näytelmiä, kun tehtävät oli ehditty tehdä. Teimme kavereiden kanssa esimerkiksi näytelmän robotista, joka tuli vierailulle kouluun ja puhui puhesyntetisaattorin äänellä, jota näpyttelin tietokoneelle samanaikaisesti verhojen takana.

Kirjoittamisessa on parasta se, että saa itse luoda ihan minkälaisia maailmoja vain. Myös se on kivaa, että voi pohtia ja tutkia jotakin asiaa syvällisesti. On hauskaa keksiä, miten oivallukset saa muotoiltua muidenkin iloksi.  Hankalinta on se, että täytyy vuorotellen tehdä kahta eri asiaa: ensimmäisessä vaiheessa pitää antaa kirjoittamisen luistaa ilman, että arvostelee sitä, ja toisessa vaiheessa pitää arvostella itse ja miettiä, miten tekstiä voisi vielä parantaa.

Olen julkaissut neljä kirjaa: kolme runomuotoista kirjaa lohikäärmeiden kasvatuksesta ja romaanin Unissa lentämisen opas. Ennen kuin tein kirjoja, tein dokumenttielokuvia ja lyhytelokuvia. Olen käsikirjoittanut myös musikaalin nimeltä Lento ja kirjoittanut siihen laulujen sanoja. Viime aikoina olen lukenut paljon tietokirjoja ja romaaneja, jotka kertovat Berliinin muurin murtumisesta, joka tapahtui 1989 eli yli kolmekymmentä vuotta sitten. Olen kirjoittamassa kirjaa, joka sijoittuu tähän aikaan."

Emilia Lehtisen kirjailijavierailu kuuluu Kariston säätiön Kirjallisuutta nuorille -projektiin: https://www.karistonsaatio.fi/kirjallisuutta-nuorille-projekti

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Yhteiskoululla kokoonnuttiin tiistaiaamuna lipunnostoon koulupihalle. Yhteislauluna laulettiin Maamme, ja oppilaiden puheessa nostettiin esille, millaisia asioita itsenäisyys meille suomalaisille tuo. Itsenäisyydestä kannattaa olla onnellinen ja ylpeä! 8A-luokan oppilaat keräsivät joulukalenteri-ikkunan luukkuun 6.12. asioita, joihin ovat tyytyväisiä Suomessa. Mistä asioista Suomessa sinä olet kiitollinen?

Alkaneen joulukuun kunniaksi ruokalan vitriiniin on ilmestynyt oppilaiden loihtimia piparkakkutaloja. Niistä saa äänestää suosikkinsa. Mistä pidät eniten: Prisma-talosta, krumeluurikartanosta vai pelkistetystä perustalosta?

Ihanaa Itsenäisyyspäivää!

Nelosluokat voittoisia syksyn lukukampanjassa

Syyslukukauden lukukampanjassa Suomalaisen Kirjakaupan lahjakorteilla palkitaan luokat 4AB, 4CD ja 4F. Luokka 3C saa kannustuspalkintona pussilliset jouluherkkuja. 4F-luokka koosti syksyn lukukampanjastaan upean Lukutoukka-videon, 4CD-luokan oppilaat olivat pitäneet lukemastaan lukupäiväkirjaa ja 3C-luokan oppilaat pitäneet kirjaa kotona luetuista hetkistä. Tässä kuvaus 4AB-luokan lukukampanjasta:

"4AB-luokka on osallistunut koko tämän syksyn kirjaston Lukutiikeri-kampanjaan. Oppilaat lukevat sekä koulussa että kotona kirjoja. He ovat asettaneet itselleen tavoitteen, montako kirjaa he lukevat ja montako lukuiltaa viikossa he valitsevat. Vanhemmat tukevat lukemista. Oppilaat tekevät vuoden aikana viidestä kirjasta pienen kirja-arvostelun ja vinkkaavat luokkakavereilleen ainakin yhdestä kirjasta. Keväällä oppilaat saavat Lukutiikeri-diplomin, jos on lukenut vähintään viisi kirjaa."

- 4AB-luokan opet

Kiitokset kampanjaan osallistuneille luokille ja onnittelut voittajaluokille!  Kevätlukukauden lukukampanja on suunnattu yläkoululuokille ja siihen sisältyy kirjoituskilpailu. Kiitokset Järvenpään Suomalaiselle Kirjakaupalle lahjakorteista ja yhteistyöstä!

Maailmanmestari talossa!

Marraskuun lopussa Yhteiskoululle kantautui ilouutisia: vakiosijaisemme, luokanopettajaksi opiskeleva järvenpääläinen Aleksi Saurama voitti Portugalissa järjestetyissä potkunyrkkeilyn maailmanmestaruuskilpailuissa kultaa!!! Mitalikakut nautittiin aamutuimaan torstaina 30.11. 

Onnea Aleksi ja tsemppiä myös tuleviin kisoihin ja koitoksiin!

Pukeutumisviikolla piristystä marraskuuhun

Oppilaskunnan ideoiman Pukeutumisviikon tavoitteena on tuoda iloa ja väriä kouluarkeen marraskuun pimeiden aikaan. Tässä kuvia maanantailta 27.11., jolloin teemana oli -ARI. Koulussa nähtiinkin mm. pistARI, klemmARI, poppARI, WiskARI ja nimmARI!

Tiistain teema oli harrastus tai joukkue/seura, keskiviikkona oppilaat pukeutuivat opettajiksi ja toisinpäin, torstaina mukana kuljetettiin OUTOREPPUJA ja perjantaina oli määrä pukeutua liikennevalojen värien mukaan tai vanhanaikaiseen tyyliin.