Alakoulun sarjakuva-aiheisella valinnaiskurssilla syksyn työt aloitettiin piirtämällä ja kirjoittamalla sarjakuvia omasta kesälomasta. Sarjakuvissa sai kertoa suoraan jonkin kesällä sattuneen tapahtuman tai värittää jotain kesällä tapahtunutta tai kuullutta omaksi sarjakuvatarinaksi. Piirtäessä kokeiltiin erilaisia puhe- ja ajatuskuplamalleja sekä pohdittiin, kuinka monesta kuvaruudusta sarjakuvan kulloinkin kannattaa muodostua.
Järvenpääläiskoulujen Kulttuuripolku (KUPO) on esi- ja perusopetuksen kotiseutu- ja kulttuuriopetuksen opetussuunnitelma, joka etenee vuosiluokittain. Sen tavoitteena on tarjota jokaiselle järvenpääläiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuudet tutustua omaan kotiseutuun ja sen kulttuuritarjontaan. Toimintaa koordinoidaan yhdessä kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden kanssa.
2. -luokkalaisten syyyslukukauden KUPO-retkellä käydään tutustumassa Aholaan, joka on kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin entinen kotitalo Tuusulanjärven rannalla. Vierailulla kuullaan tarinoita Aholassa asuneesta perheestä: Venny avaa ovet monipuolisen taiteensa maailmaan ja Juhani raottaa kirjoittamiensa lastujen salaisuutta. Yhteiskoulun 2. -luokkalaiset olivat tällä retkellä keskiviikkona 23.8.2023
8B-luokan oppilaat miettivät äikän tunnilla, mikä on heille tärkeää ja minkä asioiden puolesta he olisivat valmiita liputtamaan. Itselle tärkeistä asioista käytiin ottamassa liputuskuvat. Tässä niistä muutama:
8A-luokkalaiset kävivät museovierailulla Keravan Sinkassa elokuussa. Museokäynnistä kirjoitettiin kuvataidearvosteluja. Tässä niistä pari:
Unenomaiset tunnelmat Keravalla
Kävimme Keravan taidemuseo Sinkassa 10.8.2023. Siellä oli esillä Rosa Loyn ja Neo Rauchin kuvataidenäyttely Das Alte Land - ikiaikainen maa. Näyttelyn teokset olivat maalauksia ja luonnoksia.
Näyttely oli jaettu kolmeen kerrokseen, ja taiteilijoiden teokset olivat jaettu pienempiin huoneisiin. Teoksia oli paljon ja ne olivat taianomaisia, värikkäitä ja unenomaisia. Taiteilijoiden teokset olivat samankaltaisia, mutta niissä oli omat maailmansa.
Kolmannen kerroksen maalaukset olivat kaikista mielenkiintoisimpia. Pidimme enemmän Rosa Loyn teoksista kuin Neo Rauchin, koska ne olivat selkeämpiä sekä Rosan käyttämät värit miellyttivät silmää enemmän. Oli mukavaa, kun Sinkan lähettyvillä oli ruokakauppoja, joista sai evästä.
Kolme kerrosta oli mielestämme liikaa, koska portaat olivat jyrkät ja pitkät, sekä näyttelyalue oli hieman sekava. Opastus oli mielenkiintoinen, mutta pitkästyttävä. Näyttelyn alin kerros jätti toivomisen varaa. Alimman kerroksen teokset olivat synkkiä ja värit eivät sopineet toisiinsa. Ylimmässä kerroksessa soi flyygeli, josta emme pitäneet.
Museotilana Sinkka on avara ja suuri, mutta hieman sekava. Huoneissa oli melko hämärää, mutta teokset olivat valaistu hyvin. Opastus oli monipuolinen, mutta hidastempoinen. Sinkka oli lähellä Keravan juna-asemaa, joten sinne pääsi helposti.
Päällimmäisenä mieliimme jäi Lidlissä käyminen sekä junamatkat Keravalle ja Järvenpäähän. Kaiken kaikkiaan Sinkka oli mukava paikka ja reissusta jäi hyvä mieli. Teokset olivat kauniita ja siististi tehtyjä.
Kaipaatko kiinnostavaa taidenäyttelyä?
Kävimme luokkamme kanssa Keravan taidemuseo Sinkassa 10.8.2023. Taidemuseossa oli esillä Rosa Loyn ja Neo Rauchin kuvataidenäyttely Das Alte Land (ikiaikainen maa).
Taidemuseossa oli kolmekerrosta, joihin maalaukset oli laitettu esille. Jokaisessa huoneessa oli muutama huone ja yhdessä huoneessa oli kahdesta viiteen maalausta. Vaikka kerrokset tuntuivat sokkeloisilta maalausten luokse, oli kuitenkin helppo päästä. Maalaukset taidemuseossa sijoittui 2000-luvun ympärille. Maalausten ikäero ei erottunut erityisesti ainakaan minun silmiini. Maalaus tyyli oli vähän kyllä vaihtunut.
Sinkassa kiertelimme oppaan kanssa, joka samalla kertoi maalauksista kiinnostavia asioita. Opastus oli monipuolista, mutta yhden maalauksen äärellä tuntui kuluva liikaa aikaa ei opastus olisi voinut olla hieman nopeampi. Opastuksen jälkeen meidän piti ottaa kuvia maalauksista erillistä koulutyötä varten, mutta olisin halunnut, että olisi ollut enemmän aikaa kierrellä itsekseen maalauksia.
Itse pidin enemmän Rosa Loyn maalauksista, koska ne olivat paljon selkeämpiä ja sai itsekin kiinni, että mitä siinä maalauksessa kuvattiin. Oli myös hauskaa, kuinka Rosa oli piilotellut maalauksiin ihmisten kasvoja ja muita symboleja. Rosan maalauksissa oli pääosin naisoletettuja henkilöitä. Neon maalauksissa taas tapahtui paljon samaa aikaan. Hänen suurimmassa osassansa maalauksissa toistui jollain tavalla tuli, sähkö ja nainen, jolla oli hame ja tennarit. Neon maalauksissa oli myös toinen hämmästyttävä asia, koska hän joissain maalauksissaan maalasi edessä olevat hahmot pieniksi ja kaukana olevat hahmot isoiksi, joka näytti siltä kuin takana olevat hahmot olisivat jättiläisiä. Suosittelen taidenäyttelyä niille henkilöille, jotka pitävät taiteesta, jonka asiaa pitää itse miettiä ja joka ei ole itsestään selvää.
Mielenkiintoista taidetta Sinkassa
Kävimme Keravan taidemuseo Sinkkassa 10.8.2023 katsomassa Rosa Loyn ja Neo Rauchin kuvataidenäyttelyä Das Alte Land -Ikiaikainen maa. Näyttely esitteli Rosan ja Neon maalauksia 2000-luvun ympärillä. Sinkkaan pääsi kätevästi junalla ja lyhyellä kävelymatkalla. Tunnissa kerkesi hyvin tutkia näyttelyn joka kolkan.
Nättelytila oli iso ja useassa kerroksessa. Rakennus tuntui hieman sekavalta sen monien tilojen johdosta. Siellä oli paljon erilaisia teoksia, jotka herättivät erilaisia tunteita. Useat teoksista kuvasivat ihmishahmoja ja teoksissa oli paljon katseltavaa. Maalauksissa oli käytetty paljo väriä ja ne olivat monipuolisia. Rosa Loyn maalaukset herättivät meissä henkilökohtaisesti enemmän mielenkiintoa. Sinkassa oli samanaikaisesti useita muita taiteesta kiinnostuneita.
Opastus tuntui junamatkan jälkeen pitkäveteiseltä, mutta opas kertoi silti mielenkiintoisia asioita teoksista ja taiteilijoista. Opastus olisi voinut olla mielenkiintoisempi ja se jätti toivomisen varaa. Opastuksen jälkeen saimme vapaasti tutkailla näyttelyä ja sen monipuolisia maalauksia. Kun tutkailimme teoksia itsenäisesti, pidimme pienistä yksityiskohdista, joita bongailimme innolla tauluista.
Sinkka sijaitsee mukavasti Keravan keskustassa, joten sinne pääsee helposti. Oli myös mukavaa, että Sinkan läheltä löytyi ruokakauppoja, joista pystyi hakemaan evästä museokäynnin jälkeen. Sinkan kanttiinista oli myös mahdollista ostaa kahvia ja pullaa.
Keravalla vierailu jätti päällimmäisenä mieleen herkulliset kaupan eväät ja taidenäyttelyn monimuotoisuuden. Pidimme henkilökohtaisesti enemmän näyttelyn tutkimisesta itse, kuin opastetusta kierroksesta. Matka oli kiehtova ja suosittelemme näyttelyä monipuolisesta taiteesta kiinnostuneille.
Kirjoittajina 8A-luokan oppilaita
Ruokaan liittyy monenlaisia muistoja. Ruokaa tarjotaan tärkeissä tilaisuuksissa, lohdutukseksi ja kun on aihetta juhlaan. Ruokaa ja elämää...
