Krista Kosonen Dreams-vieraana

Näyttelijä Krista Kosonen kävi Yhteiskoululla yläkoululaisten Dreams-vieraana tammikuun lopussa. Dreams on Lasten ja nuorten säätiön ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten uskoa tulevaan ja kannustaa ottamaan askeleita kohti unelmia. Omakohtaisten kasvutarinoiden avulla Dreams-kouluvierailijat eli dreamsterit rohkaisevat nuoria unelmoimaan sekä pohtimaan vahvuuksiaan ja oman elämänpolkunsa suuntaa. Jos Kososen tiivistäisi kolmeen sanaan omat vinkkinsä nuorille oman jutun löytämiseen ja omien unelmien tavoittelemiseen, ne olisivat Into, uteliaisuus, työnteko! Kosonen kertoi oman tarinansa innostavasti ja hauskasti. Lopuksi oppilaat saivat esittää Kososelle kysymyksiä. Oppilaita kiinnosti mm. ketkä ovat Kosonen lempinäyttelijöitä ja mitkä ovat hänen vinkkinsä esiintymisjännityksen kanssa selviämiseen. Selvisisi myös, kuuluuko Kosonen mielestä tomaatti hampurilaiseen ja mitkä asiat valmistavat parhaiten näyttelijyyteen.

https://www.nuori.fi/toiminta/dreams/

Lukufiiliksissä

Osa lapsista ja nuorista lukee vähän tai ei lähes ollenkaan kaunokirjallisuutta. On kuitenkin lukijoita, joille tarinat ja maailmat kansien välissä maistuvat. Mikä heille on lukemisessa parasta ja mitkä ovat heidän vinkkinsä vähän lukeville?

Mikä lukemisessa on parasta?

Parasta on paikkojen kuvailu ja tarinoiden juonet. Kirjojen  avulla voi kuvitella olevansa jossain muualla ja rentoutua arjen keskellä. Kirjat ruokkivat mielikuvitusta ja antavat mielikuvia paikoista, asioista ja erilaisista ihmisistä. Kun lukee, ei ole yksin, vaikka lukisi yksin. Parasta on, jos kirja herättää ajatuksia ja kysymyksiä, joita voi pohdiskella. Joidenkin kirjojen avulla voi upota täysin mielikuvitusmaailmaan. Silloin nykyhetki saattaa unohtua ja kirja voi tarjota uusia kokemuksia ilman, että kaikki pitää kokea itse. On mahtavaa, kun pääsee päähenkilön pään sisälle!

Mitä vinkkejä annat vähän lukeville? Mistä kannattaa aloittaa?

Hyvää lukemista voivat suositella muut lukijat. Usein kavereilta kuulee kirjasuosituksia. Kirjastolla henkilökunta suosittelee mielellään lukemista ja kirjastolta saa myös kirjalistoja esim. lukudiplomeihin ja muuten lukuprojekteihin. Joskus olen saanut hyviä suosituksia kirjakaupasta. Jos ei ole lukenut paljon, kannattaa aloittaa lyhyistä kirjoista, joissa on itseä kiinnostava aihe tai genre. Joskus joku kirjasarja vie mukanaan, eli vaikka ei alussa ole ajatellut lukea koko sarjaa, voi innostua lukemaan, koska alkaa kiinnostaa, miten tarina jatkuu ja kuinka henkilöille käy.

Vastaajina toimivat 8. -luokkalaiset oppilaat eri luokilta. Innokkaiden lukijoiden antamia kirjavinkkejä ja laatimia kirja-arvioita sekä kirjailijoiden haastatteluja ja paljon muuta pääsee lukemaan sivustolla www.lukufiilis.fi.

Kuutoset mukana oopperaprojektissa

Ihmepoika A on alakouluoppilaiden ja oopperan ammattilaisten yhteistyönä syntynyt Kansallisoopperan tilaama koululaisooppera. Rap-artisti Karri Miettisen eli Palefacen kirjoittama ja Timo Hietalan säveltämä ooppera sai ensi-iltansa huhtikuussa 2017 ja kiertää jälleen keväällä 2020 kouluissa ympäri Suomen. Pääjuonena esityksessä on, että pieni pakolaispoika menettää vanhempansa ja päätyy Suomeen. Poika on saanut isältään maagisen soittimen, jolla ajan voi pysäyttää. Koulussa hän kohtaa koulukiusaajan ja suomalaiset ennakkoluulot. Koulun talonmies pitää kuitenkin pojan puolia ja kotitalousopettaja opettaa maailman monimuotoisuudesta. Mitä tapahtuu, kun koulu uhataan sulkea? Miten kaikki lopulta päättyy? Ihmepoika A on vauhdikas tarina mielikuvituksen voimasta ja siitä, ettei koskaan saa menettää toivoaan ja luovuttaa. Maailmanmusiikkivaikutteet kohtaavat näyttämöllä oopperan ja räpin.

Koululaisoopperan valmisteluvaiheessa 40–60 oppilaan ryhmä 5-6. -luokkalaisia perehtyy opettajiensa johdolla teoksen musiikkiin, roolihahmoihin ja aiheeseen sekä opettelee näyttämöilmaisua. Teoksen aihepiiriin perehdytään eri oppiaineissa oopperalta saadun materiaalipaketin avulla. Ennen esitystä ohjaaja ja kosketinsoittaja vierailevat koululla harjoittamassa musiikkia ja ohjausta yhden koulupäivän ajan. Mukana on myös yhteislaulu, johon kaikki koululaiset voivat osallistua.

Esityspäivänä teos esitetään muille oppilaille ja perheille yhdessä pukujen, maskeerauksen, lavastuksen, laulajien ja muusikoiden kanssa. Koulun oppilaat näkevät esityspäivänä tapahtuvan kenraaliharjoituksen. Illalla on yleisöesitys, jonka liput koulu itse myy ja jonka tuotot koulu voi itse pitää ja suunnata esim. oppilaskuntatoimintaan.

Oopperaprojektin tavoitteena on lisätä oppilaiden itsetuntemusta, vahvistaa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, tutustuttaa oopperaan taidemuotona ja luoda kaikin puolin innostava ja voimaannuttava kokemus yhteisen tekemisen avulla. Yhteiskoulun kuudesluokkalaiset ovat tarttuneet projektiin uteliaisuudella ja odottavaisina.

https://oopperabaletti.fi/ohjelmisto-ja-liput/ihmepoika-a/

Meni ihan överiksi!

7. -luokkalaiset kirjoittivat joululoman jälkeen luovan kirjoittaminen harjoituksena tarinoita, jossa hommat menevät överiksi ja liioittelu ottaa tapahtumista niskalenkin. Tässä muuutama tarina:

Ihmeellinen mehupurkki 

Eilen tapahtui jännä juttu. Aamupäivä oli rauhallinen ja kävin koirani kanssa lenkillä. Lenkin jälkeen menin kauppaan ostamaan sipsejä, koska ne olivat lopussa. Kun tulin kaupasta, aloin katsomaan elokuvaa. 

Katsoin ihan rauhassa elokuvaa ja söin sipsejäni. Yhtäkkiä minulle tuli hirveä jano. Kävelin keittiöön ja kurkistin jääkaappiin. Onnekseni siellä oli iso purkki omenamehua. Otin lasin kaapista ja avasin mehupurkin. Aloin kaatamaan kaikessa rauhassa mehua lasiin. Kun lasini oli täynnä suljin purkin korkin. 

Yhtäkkiä kuului kova pamaus ja näin kuinka pullon korkki poksahti auki. Ihmettelin mitä tapahtuu ja samalla sekunnilla purkki kaatui. Mehua alkoi tulvia purkista loputtomasti. Juoksin äkkiä pois ja suljin keittiön oven. Kuulin kuinka mehun tulo ei loppunut. Kurkistin varovasti oven raosta, mutta se oli paha virhe. Mehua vain tuli ja tuli. Päätin lähteä pakoon ja juoksin suoraan rappukäytävään. Jätin kuitenkin ulko-oven auki ja mehu tulvi myös rappuun. 

Alemmassa kerroksessa seisoi naapurin mummo odottamassa hissiä. Yritin varoittaa mehutulvasta hänelle, mutta mehu ehti tulvia ensin samaan kerrokseen. Naapurin mummo jäi mehutulvan alle ja alkoi valua mehun mukana alempiin kerroksiin. Kodistani oli tulvan mukana lähtenyt talviliukuri ja päätin hypätä sen päälle turvaan. Liuin alas liukurin päällä aina ulos asti. Ulkona oli monta ihmistä katsomassa mitä tapahtuu. Se oli elämäni hauskin, pelottavin ja noloin päivä ikinä. 

                         ESKON MAIDOT OVAT LOPPU 

Olipa kerran Esko. Esko oli syönyt ison annoksen spagettia ja halusi juotavaa. Hän meni jääkaapille hakemaan hyvää maitoa. Mutta voi hyvänen aika, maito onkin loppu!  

Esko päättää lähteä kauppaan ostamaan maitoa. Hän saapuu kauppaan ja kysyy myyjältä missä maidot ovat, myyjä näyttää hyllyä jossa on enää yksi maito jäljellä. Esko ottaa maidon käteensä, mutta huomaa että myös Marko on tarrannut maitopurkista. Molemmat tarvitsevat maitoa mutta sitä on vain yksi jäljellä.  

Maitopurkki lentää myyjää päähän ja räjähtää. Esko on nyt surullinen ja postaa instaan masentuneen kuvan. Esko ja Marko lähtevät pettyneinä kaupasta. Mutta silloin he näkevät jotain: iso maitorekka ajaa suoraan kaupan edestä.  

He lähtevät maitorekan perään ja se ajaa karkuun. Esko löytää puskasta singon ja ampuu maitorekkaa, ja se räjähtää. Valitettavasti myös maidot menivät pilalle.  

Esko ja Marko päättävät lähteä maitotehtaalle varastamaan maitoa. He hiippailevat sisään, ja ovat melkein maitojen luona. Kun he olivat saamassa maidot käsiinsä, isot maitopurkki otukset hyökkäävät aseiden kanssa heidän kimppuunsa. He ottavat maitopurkit taskuunsa ja vetää juoksut.  

Valitettavasti he jäivät kiinni ja heidät vietiin Minecraft Steven farmille hankkimaan tuhoamansa maidot takaisin.  

Heidän olisi siis tarkoitus lypsää lehmät ja saada maitoa. Mutta lehmät eivät pitäneet ideasta ja alkoivat sotia maito otuksia vastaan että heitä ei enää lypsettäisi.  

Loppujen lopuksi lehmät voittivat koska he harjoittelevat karatea 3 tuntia päivässä, kun maitopurkki otukset katsovat animea ja pelaavat Minecraftia.  

Pertin aamu 

Olipa kerran poika, jonka nimi oli Pertti. Eräänä kauniina arkipäivänä Pertti heräsi ja oli lähdössä kouluun, mutta ennen sitä hän halusi syödä aamupalaa. Aamupalaksi Pertti halusi syödä paahtoleipää, Pertti laittoi paahtoleivän leivänpaahtimeen ja painoi sen päälle. Sillä aikaa kun leipä paahtuu, hän meni sohvalle makaamaan. Vähän ajan päästä Pertti meni takaisin keittiöön ja ihmetteli mihin leipä oli kadonnut. Hän laittoi uuden leivän paahtimeen ja odotti, kun leipä pomppasi se lensi avaruuteen. 

Ihastuneena

Olipa kerran tyttö nimeltä Ansa. Ansa oli lentämässä  koulusta kotiin. Hän tunsi, kuinka tuuli puhalsi hänen kasvoilleen ja aurinko paistoi kirkkaasti. 

Kun Ansa vihdoin pääsi kotiin, hän päätti mennä Omegleen sisarustensa kanssa. Hän löysi suloisen pojan nimeltään David. David oli niin vahva, että hän voisi nostaa jopa jättimäisen koulun. Hänen silmänsä olivat melkein mustat, mutta silti Ansa näki värejä, joita ei ollut edes olemassa. Ansan sydän tuli melkein rinnasta ulos, kun hän näki Davidin. Silloin Ansa myös tajusi, että hän on löytänyt sen oikean. 

  Tyyt                                                                     

Heräsin myöhään iltapäivällä, koska olin valvonut niin myöhään viime yönä. Vielä toistaiseksi ulkona oli valoisaa, mutta ei ollut kauan siihen, kun ulkona olisi pilkkopimeää. Makoilin sängyssä väsyneenä vielä ainakin puoli tuntia, kunnes jaksoin raahata itseni vaatekaapilleni. Puin nopeasti vain jotain päälleni koska en jaksanut miettiä, enkä ollut kuitenkaan menossa mihinkään.  

Istuin takaisin sängylle ja otin esiin puhelimeni katsoakseni meemejä. Juuri kun olin avannut puhelimeni ja ottanut mukavan asennon, kuulin omituisen äänen oveltani. Kuulosti siltä, kuin joku olisi yrittänyt päästä sisään huoneeseeni. Laitoin puhelimeni pois ja menin ovelle. Avasin oven ja en nähnyt ketään. Ehkä se oli vain pikkusiskoni, joka halusi olla kovin hulvaton.  

Suljin oven ja palasin meemien pariin. Löysin mahtavan videon Shrekistä, jolle nauroin hetken ennen kuin lähetin sen kaverilleni. Yhtäkkiä tunsin painon peittoni päällä. Näin keltaiset silmät mustan karvamöykyn keskellä. Näin elämäni vilisevän silmissäni ja kauhistuin kun näin möykyn lähestyvän. Se pysähtyi päälleni ja näytti painuvan kasaan. Karvamöykky alkoi täristä oudosti.  

Uskaltauduin nousemaan ja tutkimaan outoa olentoa lähemmin. Ojensin käteni koskettaakseni olentoa. Se tuntui pehmeältä. Olennon pitämä tärinä koveni ja se alkoi muistuttaa kissan kehräämistä. Silitin pehmeää karvamöykkyä, josta alkoi irrota karvaa. Mitä enemmän silitin, sitä enemmän karvaa olennosta irtosi. Lopetin silittämisen säästääkseni vaatteeni, mutta karvanlähtö ei loppunut. Karvat alkoivat putoilla sängyltäni lattialle. Ne täyttivät huoneeni lattian ja valuivat oven alta ulos huoneesta. Avasin hädissäni ikkunan parvekkeelle ja pakenin sinne. Näin, kuinka karvat olivat peittäneet käytävän puoleenväliin ja ne alkoivat tulvia ulos ikkunoista. Laskeuduin alas tikkaita ja juoksin henkeni edestä. 

 Erikoinen aamu

Oli aikainen aamu ja minua ei huvittanut yhtään nousta, mutta oli pakko, sillä koulu oli alkanut jo tunti sitten. Nousin ylös ja menin pesemään hampaat, mutta se ei ihan onnistunut. Avasin kylpyhuoneen oven ja sen takaa paljastui toinen ovi ja kolmas ja neljäs ovi ja pääsin vihdoinkin kylpyhuoneeseen avattuani 57 ovea. Pesin hampaat ja lähdin syömään aamupalaa. Sekään ei jostain syystä oikein onnistunut, sillä ensin repäisin vahingossa jääkaapin oven irti. Otin äkkiä jääkaapista pienen jugurttipurkin ja nostin oven takaisin paikoilleen. Otin astianpesukoneesta itselleni puhtaan lusikan, mutta samalla onnistuin vetämään astianpesukoneen luukun irti. Otin lusikan ja jugurttini ja nostin luukun työtasolle. 

            Istuuduin syömään aamupalani pöydän ääreen, kun avasin jugurttipurkkia, kannen alta paljastui toinen kansi ja tämänkin kannen alta paljastui taas kansi. Lopulta revittyäni 57 kantta pois pääsin vihdoinkin syömään jugurttini. Kun olin syönyt lähdin omaan huoneeseeni, mutta talomme olikin muuttunut labyrintiksi, enkä meinannut löytää omaan huoneeseeni. Lopulta, kun löysin omaan huoneeseeni takaisin, yritin napata ensimmäiset vastaan tulevat vaatteet lattialta, sainkin vaatteeni käteen, mutta vaate rupesikin huutamaan, että hän on likainen eikä häntä voi siis pukea. Lopulta ärsyynnyin ja päätin lähteä yöpuvussa kouluun otin reppuni ja yritin juosta ovesta ulos, mutta taas oven takaa paljastui taas monta ovea ja päästyäni ulos olin avannut jälleen 57 ovea. Juostessani kouluun tajusin olevani jo kolme tuntia myöhässä ja toivoin vain, että loppupäivä olisi normaali.