torstai 5. marraskuuta 2020

Mielipidekirjoituksia koulusta


 

8B-luokan oppilaat kirjoittivat syyskuussa äikän tunneilla mielipidekirjoituksia eri aiheista. Osa aiheista liittyi kouluun. Tässä muutama kouluaiheinen mielipidekirjoitus: 

 

Läksyjen tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa  

  

Rankka opiskelupäivä koulussa alkaa olla takanapäin, kävelen kotiin väsyneenä koulupäivän päätyttyä. Pääsen kotiin ja muistan, että koulusta tuli hirveästi läksyä. Väsyneenä rupean niitä läksyjä väsäämään valmiiksi, jotta koulusta tulisi hyvä numero ja päättötodistus olisi hyvä, jonka avulla saan hyvän työpaikan. Onko se kuitenkaan oppimista, Jos läksyjä tulee hirveästi ja päivä menee niiden tekemiseen, jolloin läksyjen tekoon ei jaksa keskittyä.  

Läksyjä tulee paljon, aika ei riitä ja opiskeluun pitäisi riittää energiaa. Läksyt vaikuttavat arvosanaan, mutta niitä ei kerkeä tekemään, se stressaa, koska ne jäi tekemättä. Osaaminen on huippuluokkaa, mutta läksyt on jäänyt aina tekemättä, jonka takia arvosana ei riitä huipputasolle.  

Minusta koulu on opiskelua varten ja kouluun mennään, kun halutaan opiskella. Koti ei ole opiskelua varten, kotona on muita töitä ja kotona kuuluu rentoutua. Jos joutuu opiskelemaan kotona ja keskittymään kouluun, se stressaa ja kuluttaa motivaatiota opiskeluun, eikä koulussa jaksa enään keskittyä opiskeluun. Olen myös huomannut, että kukaan ei pidä läksyistä ja ne aiheuttavat stressiä. Eikä kaikilla ole aikaa tehdä läksyjä.  

Läksyjen tarkoitus on palauttaa mieleen koulussa opittuja asioita ja edistää oppimista, jonka takia sen ei pitäisi alentaa arvosanaa, jos ne jää tekemättä. Ratkaisuna ehdottaisin läksyjen asettamisen vapaaehtoisiksi ja plus tehtäviksi. Tällöin arvosanaan vaikuttaisi osaaminen, ei läksyt. Jos läksyt olisivat vapaaehtoisia, jaksaisi koulussa keskittyä paremmin opiskeluun, koska kotona ei tarvitsisi tehdä läksyjä, eikä koko päivä mene opiskeluun ja oppiminen sujuisi paremmin.  

 

Pakkoruotsi on turhaa  

  

Koulussani opiskellaan Ruotsia, jota kutsutaan pakkoruotsiksi. Pakkoruotsi on turhaa, koska me Suomessa joudutaan opiskella Ruotsia mutta Ruotsissa ei opiskella Suomea. Jos menee ulkomaille niin yli puolet turisteista puhuu Englantia.  

Pakkoruotsia ei pitäisi opiskella koulussa, koska juuri kukaan ei pidä siitä ja kukaan ei osaa sitä. Itse en pidä pakkoruotsista, koska se on vaikea kieli opiskella ja puhua. Pakkoruotsista on sinänsä hyötyä, koska ne ketkä haluavat osata Ruotsia pystyvät opiskella sitä. Pakkoruotsista on myös haittaa sillä jotkut kokevat sen turhaksi, vaikeaksi kieleksi opiskella ja puhua ja jotkut taas eivät vain tykkää Ruotsista.   

Pakkoruotsia on pakko opiskella, koska se kuuluu kouluun, koulun käyntiin ja opetussuunnitelmaan. Vaikka et haluaisi opiskella Ruotsia koulussa niin tulet törmäämään joka tapauksessa Ruotsiin koulunkäynnin aikana. Pakkoruotsista seuraa se, että sitä pitää opiskella peruskoulussa ja vielä peruskoulun jälkeen lukiossa tai ammattikoulussa.  

Pakkoruotsista on sinänsä hyötyä, koska jotkut saattaisivat halutakin opiskella Ruotsia ihan innolla. Pakkoruotsista on myös haittaa jollekin, koska Jotkut eivät pidä Ruotsista, joiden mielestä Ruotsi on vaikea kieli ja joidenkin mielestä Ruotsi on vain turhaa opiskella.  

Itse ehdottaisin, että pakkoruotsi poistettaisiin ja pakkoruotsin tilalle tulisi vaihtoehtoinen Ruotsi. Vaihtoehtoinen Ruotsi toimisi niin, että ne ketkä haluaisivat opiskella Ruotsia niin voisivat mennä vaihtoehtoiseen ruotsiin ja kaikki loput voisivat opiskella ilman Ruotsia.    

Vaihtoehtoinen Ruotsi olisi tosi iso plussa niille ketkä inhoavat Ruotsia, koska niiden ei sitten tarvitsisi opiskella Ruotsia enää koulussa ja sitten he pääsisivät eroon ruotsista. Vaihtoehtoisesta ruotsista olisi myös haittaa, koska sitten ne ketkä sitä ei opiskele ei ikinä oppisi puhumaan Ruotsia ja jos tulee tilanne missä pitäisi puhua Ruotsia niin he eivät sitten osaisi siinä tilanteessa puhua Ruotsia.  

  

Koulun välituntien pituus  

 

Minun mielestäni koulun välitunnit ovat liian pieniä. Luulisi tietenkin että 15 minuuttia joka tunnin välissä on tarpeeksi, mutta näin ei ole. Olemme juuri olleet opiskelemassa tunnin ja sen pitäisi riittää vessatauoksi, pieneksi hengähdykseksi, luokan vaihtoon ja kirjojen esille ottamiseen. Se riittää juuri ja juuri siihen, että käy äkkiä vessassa ja vaihtaa luokan. Ehkä vaihtaa pari sanaa luokkalaisten kanssa. En tietenkään ehdota, että keittäisimme teet ja ottaisimme päiväunet, mutta 5 minuuttia extraa välituntiin ei olisi pahitteeksi, jos vaikka pitää käydä pidemmällä vessakäynnillä.  

Jos ei saa hengähtää kunnolla raskaiden tuntien välillä, aktiivisuus todennäköisesti laskee seuraavalla tunnilla huomattavasti. Kaikki edellisellä tunnilla opittu on vielä pyörimällä päässä ja meidän oletetaan menevän heti seuraavalle tunnille. Varsinkin koepäivinä pieni hengähdys tuntien välissä olisi mukava. Jos menee koko päivän tunnilta toiselle ja välissä on vain aikaa käydä vessassa ja vaihtaa kuulumisia päivän lopussa on jo tosi väsynyt, riippumatta siitä kuinka hyvin tai paljon on nukkunut viime yönä.  

Jopa vain viiden minuutin lisä välituntiin voisi auttaa paljon. Siinä kerkeäisi kuunnella hetken musiikkia ja löytää mukava paikka istua ja jutella. 5 minuuttia ei yksin ole paljon, mutta kaksikymmentä minuuttia on paljon enemmän kuin viisitoista.  

Tiedostan, että se lisäisi koulupäivän kestoa, mutta se ei varmaan paljoa haittaisi. Viisituntiseen päivään tulisi vain 20 minuuttia lisää. 

 

Kirjoittajat ovat 8B-luokan oppilaita

Kuvituksena on yläkoululaisten piirtämää kukkaloistoa marraskuun harmauteen 🙂








Taiteidenvälinen opetus: Ruokaa!-näyttely 8.10.-8.11.2024

Ruokaan liittyy monenlaisia muistoja. Ruokaa tarjotaan tärkeissä tilaisuuksissa, lohdutukseksi ja kun on aihetta juhlaan.  Ruokaa ja elämää...