Taide+koulu -tehtävää tekemässä

Järvenpään taidemuseolla nähdään 6.10.2024-23.2.2025 näyttely Koulu + taide - Kauneusaistin kasvatusta. Näyttely tuo esiin koulujen taiteen esimerkkejä 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Järvenpään Aholassa asuneen taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin merkitys suomalaisen kuvataidekasvatuksen uranuurtajana nousee esille, koska Soldan-Brofeldt oli vuonna 1907 perustamassa Taidetta kouluihin -yhdistystä. 

Millaista taidetta järvenpääläiskouluissa nykyään on? Mistä teoksissa pidetään ja mitä teokset oppilaiden mielestä sanovat? Millaista tunnelmaa teokset kouluun rakentavat? Näihin kysymyksiin on tarkoitus vastata kouluilla esillä olevia taideteoksia tarkastellen:

Jos oppilaat suunnittelisivat itse omaan kouluunsa taideteoksen, mihin se tulisi ja millainen se olisi? Millä materiaaleilla se olisi tehty ja kuinka kookkaasta teoksesta olisi kyse? 7A-luokan oppilaat suunnittelivat kolmen henkilön ryhmissä koululle taideteosta tutustuttuaan taiteilijaryhmä IC 98:n reaaliaikaiseen videoteokseen Yhteinen metsä, joka on esillä Yhteiskoulun uudisrakennuksen 2. kerroksen aulassa. Ruokalaan suunniteltiin lempiruokauniversumia, pääsisäänkäynnin yhteyteen koululaisten arjen ja Tuusulanjärven elämän yhdistävää teosta ja oleskelutiloihin muun muassa akvaarioita sekä tekniikkaa ja oleskelupaikkoja yhdistäviä teoksia:

https://jarvenpaanyhteiskoulunverkkolehti.blogspot.com/2024/01/taiteidenvalinen-opetus-taidekoulu.html

"Anna mennä!"

Lukuvuoden viimeinen eli 4. jakso on alkanut! Viimeiset kokeet, kirjoitelmat, esitelmät, pari- ja ryhmätyöt ja muut tehtävät odottavat tekijäänsä. Keikkuen saapuva kevät saattaa väsyttää monia. 8A-luokka perehtyi alkukeväällä hip hopin historiaan ja kävi katsomassa hip hop -tanssiesityksen Järvenpää-talolla. Esityksen jälkeen opitusta ja koetusta tehtiin seinäjulisteita, jotka koottiin musan luokan seinälle moduulirakennuksen vihreään oppilasaulaan. Tänään seinälle ilmestyi hip hop -hengessä 7A-luokan oppilaiden kirjaamia omaäänisiä kannustushuutoja yseille ja miksei nuoremmillekin oppilaille lukuvuoden viimeisiin koulukoitoksiin:

https://jarvenpaanyhteiskoulunverkkolehti.blogspot.com/2024/02/taiteidenvalinen-opetus-zodiakin.html

Taiteidenvälinen opetus: Minimaailmoissa

8A-luokan lukuvuoden viimeisessä taiteidenvälisessä projektissa heittäydyttiin minimaailmoiden luojiksi. Projektin aluksi tutustuttiin Suvi-Tuuli Junttilan teokseen Minne matka, lapanen? (Schildts&Söderstöms, 2014). Teoksessa lapanen seikkailee talvisissa maisemissa, jotka ovat eri tekniikoilla ja erilaisin materiaalein rakenneltuja pienoismaailmoja. Junttilalta on aiemmin ilmestynyt samalla tekniikalla kuvitettu teos Missä, tässä, jossakin..., joka voitti Mikkelin kuvitustriennalen vuonna 2011.

Projektin inspiraatioteokseen tutustumisen jälkeen jakauduttiin pieniin ryhmiin. Ryhmissä laadittiin muutaman kuvan mittainen käsikirjoitus omaa pienoismaailmatarinaa varten. Aiheen ja miljööt sai keksiä itse. 

Käsikirjoitukseen kirjattiin myös tarvikelista pienoismaailman rakentamisessa ja kuvaamisessa tarvittavista välineistä. Kodeista tuotiin vanhoja leluja, keittiövälineitä, cd-levyjä sun muita. Käsityön ja kuviksen luokista sekä opehuoneesta lainattiin pumpulia, kankaita, nappeja, maaleja, keittiövälineitä ja kaikenlaista muuta tarpeellista. Loput tarvittavat asiat ostettiin. Ideana oli kuitenkin ostaa mahdollisimman vähän mitään uutta. Pienoismaailmat koottiin hyvin pitkälle ilman liimaa ja muita kiinnitysvälineitä, jotta maailmat pystyi projektin lopussa purkamaan takaisin materiaalivarannoksi seuraavia projekteja varten.

Minimaailmat kuvattiin, ja kuvista koottiin yhtenäinen video. Videoon lisättiin itse tehtyä ja valmista musiikkia sekä äänitehosteita ja foley-ääniä. Vasta äänien myötä saunan kiuas heräsi eloon, pankkivarkaustarinaan tuli draamaa ja tunnelman utuisuus korostuivat!

Kurssin viimeisellä kokoontumiskerralla maaliskuussa videot katsottiin yhdessä läpi. Samalla tekijät esittelivät teoksiaan: mistä idea oli saanut alkunsa, miten yhteistyö muiden oppilaiden kanssa oli sujunut ja millaisia aikatauluun, materiaaleihin tai muihin asioihin liittyviä haasteita projektissa oli ilmennyt. Muiden ryhmien töistä annettiin vertaispalautetta ja yhdessä kertailtiin muun muassa (elokuva)kerronnan käytänteitä ja mahdollisuuksia.

Tässä kuvaräpsäisyjä valmiista minimaailmatarinavideoista:

Työskentely minimaailmoiden parissa jatkuu vielä kevätlukukauden aikana: 8A-luokan oppilaat ovat mukana Keravan kaupungin ja Keravan opiston koordinoimassa Kädentaitopuut-ympäristötaideteoksessa, jossa Paasikivenkadun puita Keravalla koristellaan erilaisin kädentaitoteoksin toukokuun 2024 ajaksi. Suunnitteilla on luoda teos, jossa yhdistyvät lukemiseen kannustaminen, ltarinat henkilöineen, luonnon tarkastelu sekä käsityö ja kuvataide. Projekti tehdään yhteistyössä muiden Yhteiskoulun yläkoululuokkien sekä keravalaisen Päivölänlaakson koulun alakoululuokkien kanssa. 

"Ei kaikkien kannata mopoa hankkia"

Liikennekasvatuskouluttaja Petri Tuovinen eli Mopo-Pete piti 8. -luokkalaisille liikennekasvatusluennon maaliskuussa. Luennon aikana tutustuttiin tilastoihin liikenneonnettomuuksista, kerrattiin liikennesääntöjä ja mietittiin yhdessä liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Yksi näistä oli kerrata, mitä seurauksia koituu kortitta ajamisesta. 

Mopo-Pete on pitänyt liikennekasvatusluentoja jo pitkään, ja hänellä oli paljon omakohtaista kerrottavaa eri puolilla Suomea kuulluista ja kohdatuista liikenneturvallisuus- ja onnettomuustilanteista. Usein mopokolareissa esimerkiksi toistuvat samat asiat: päihtyneenä mopon käyttäminen, kypärättä ajaminen, liikennesäännöistä piittaamattomuus ja kavereille elvistely.

Luennolla puhuttiin paljon mopolla kulkemisesta, mopoliikennesäännöistä ja mopokortin hankkimisesta. Mopo-Pete kuitenkin korosti, etteivät suinkaan kaikki mopolla mitään tee. Usein on parempi kulkea jalkaisin tai pyörällä; kunto kasvaa ja luonto sekä kukkaro kiittävät. "Uudellamaalla on pääsääntöisesti hyvä ja toimiva julkinen liikenne. Ei kaikkien kannata mopoa hankkia", Mopo-Pete korosti.

Liikenneturvallisuusluennon koululle tarjosi Lions Club Järvenpää. Kiitokset!

Taiteidenvälinen opetus: Työskentelyä Yhteinen metsä -teoksen parissa

Taiteidenvälisen painotuksen 8A-luokka työskenteli maaliskuun alussa Yhteinen metsä -teoksen parissa. Teos on Järvenpään Yhteiskoulun uudisrakennuksen 2. kerroksessa nähtävillä oleva videoteos, jonka avajaisia vietettiin syyslukukaudella.

Tunnilla keskusteltiin teoksesta kuva-analyysin näkökulmasta ja piirrettiin vapaavalintaisella tekniikalla yhteistä metsää. Jokaisen piirros Yhteinen metsä -teoksesta on omanlaisena; siinä näkyy tekijän kädenjälki. Halutessaan piirrokseen sai tuoda mukaan metsän hengen tai eläimiä. 

Metsäaiheesta on kirjoitettu myös luovan kirjoittamisen menetelmillä muun muassa lapsuusmuistoja, aistikuvauksia ja talvisen metsän herättämiä kysymyksiä. Osa kirjoituksista on tulossa osaksi Järvenpään taidemuseon näyttelyä Koulu+taide -kauneusaistin kasvatusta, joka on esillä 6.10.2024-23.2.2025.

Kalevalan tyypit nyky-Järvenpäässä

Kalevalan päivänä oppitunneilla katsottiin 7. -luokkalaisten kuviksen tunneilla tekemiä varjoteatterivideoita liittyen Kalevalan tapahtumiin. 9. -luokkalaiset pohdiskelivat, mitä Kalevalan ja Pohjolan hahmot tekisivät nyky-Järvenpäässä. Näistä kokeiltiin kirjoittaa kalevalamittaisia lyhyitä tekstejä:

Pollellansa Prismahalle

kaartahavi Väinämöinen

mööpelipä järvehellä

ei kuulu sinne Väinö

käppäilevi hää kauppahan

*

Prismahan Pohjolan neito

käypi kohti juomatiskii

Hyllystä nappaaapi ärbeen

tämähän Ilmatar siinä

Moikkas he toisinaan näin

käsiänsä heiluttivat

Tiensä veivät heidän Mäkkiin

Mäkkärissä Häppimiiliin

*

Marjatta menee Mäkkäriin

makeaa Marjatta syöpi

ranskalaisia rapeita

sitten suoli repeääkin

Runoilijoina oppilaita luokilta 9B ja 9C

Omat Kalevala-tiedot voi testata Ylen sivuilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/23/mita-tarkoittaa-kalevalamitta-miksi-aino-hukuttautui-testaa-tietosi-kalevalasta

Taiteidenvälinen opetus: Zodiakin nykytanssia katsomassa

Taiteidenväliset painotusluokat 7A ja 8A kävivät tiistaina 6.2.2024 katsomassa Järvenpää-talolla tanssiteatteri Zodiakin tuottaman esityksen Something like this, joka esitteli hip hop -kulttuuria ja tanssi-ilmaisun mahdollisuuksia. Mitä ajattelivat 7A-luokan oppilaat esityksestä? Tässä havainnot:

1.  Mitä näit lavalla?

Näimme tanssivia ja iloisia ihmisiä lavalla. He tanssivat värikkäissä ja vilkkuvissa valoissa. Valot olivat välillä liian kirkkaita. Ne ärsyttivät vähän. Välillä tanssivien ihmisten puolesta nolotti.

2. Mikä oli parasta esityksessä?

Pidimme esityksessä siitä, että koululta lähdettiin katsomaan esitystä. Oli mukava nähdä yleisössä tuttuja. Esityksessä parasta olivat valot, valotehosteet ja räjähdyshyppy.

3. Oliko esityksessä jotain, joka yllätti?

Meitä yllätti, miten vähän yleisöä paikalla oli. Ydinpommin paukahdus esityksen lopussa yllätti. Myös se oli yllättävää, että tanssijoita oli vain neljä.

4. Mitä esityksessä et ymmärtänyt?

Emme ymmärtäneet oikeastaan yhtään mitään. Se ei kyllä haitannut esityksen katsomista. Emme myöskään ymmärtäneet kolmatta soolotanssia. Jokainen neljästä tanssijasta esitti oman sooloesityksensä. 

 
5. Miten hip hopin viisi elementtiä (rap, dj, breakdance, graffiti ja tietoisuus) olivat esillä esityksessä?

Yhdessä vaiheessa yksi tanssijoista nousi dj:nä lavalla ja kaksi tanssijoista breikkasi lavalla. Musiikissa ja tanssityylissä kuului ja näkyi rap. Graffitit eivät mielestämme näkyneet esityksessä. Ehkä tietoisuudella tarkoitetaan esityksen yhteydessä sitä, että vaikka mukana oli paljon improvisaatiota, kaikki tanssijat tiesivät koko ajan, mitä tehdä, eikä homma mennyt sekoiluksi.

"Tykkään runosta, koska se on totta"

Kansallisrunoilija J.L. Runebergin päivänä 5.2. äikän kokeen lopuksi 9B- ja 9C-luokan oppilaat selailivat koulukirjastosta löytyviä runoteoksia. Runoja lueskeltiin, ja sivujen väliin merkattiin post it -lapulla, mistä runosta pidettiin ja mistä syystä. Tässä ysiluokkalaisten perusteluja alla olevien runokokoelmien tykätyistä runoista:

Tykkään tästä runosta koska...

runo on lyhyt.

se on samaistuttava ja koskettava.

runo sai ajattelemaan mennyttä ja samalla tulevaa.

siinä on hieno tarina.

se on kauniisti kirjoitettu.

runossa oli kaunis sanoma.

se on realistinen.

runo on inspiroiva.

siinä puhutaan hieman espanjaa ja runon sisällöstä ei saa hirveästi selvää ja sen idea on mysteeri, mikä antaa mahdollisuuden mielikuvitukselle.

runo on selkeä ja helppo lukea.

se on hauskasti tehty erilaisista sanoista ja kuvista.

tykkäsin runon sanoista ja sitä oli kiva lukea.

se on selkeä.

runo on kivan yksinkertaisen näköinen ja selkeä.

runo kertoo arkisista asioista.

runo on totta.

runo oli mielenkiintoinen ja sen idea oli hauska.

siinä on kiva kerronta.

siitä tulee kesä mieleen.

se muistuttaa ihanasti lämpimästä kesäyöstä ja saa ikävöimään ja muistelemaan kesää.

runo korostaa aamun fiiliksiä.

runosta tulee nuoruus mieleen.

siinä on tuhmia sanoja ruotsiksi.

se kertoo syvällisen asian.

runo kertoo hyvän asian: elämässä kasvaminen tuo haasteita ja vastuuta.

se on huomiota herättävä.

Realismia, romantiikkaa ja naturalismia

 9. -luokkalaisten kanssa on opiskeltu kirjallisuuden tyylisuuntia. Lopuksi kännykällä kuvattiin koulua romantikon, realistin ja naturalistin silmin:

Kuvat ovat 9C-luokan oppilaiden ottamia

Taiteidenvälinen opetus: Taide+koulu -yhteistyöhön taidemuseon kanssa

 Järvenpään taidemuseolla nähdään 6.10.2024-23.2.2025 näyttely Koulu + taide - Kauneusaistin kasvatusta. Näyttely esittelee katsauksen koulujen taiteeseen: tuo esiin koulujen taiteen esimerkkejä 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Aholassa asuneen kirjailija Juhani Ahon taiteilijavaimo Venny Soldan-Brofeldtin merkitys suomalaisen kuvataidekasvatuksen uranuurtajana nousee esille. 

Soldan-Brofeldt oli vuonna 1907 perustamassa Taidetta kouluihin -yhdistystä. Kouluihin haluttiin taidetta, koska kuvien avulla on helppo havainnollistaa ja opettaa asioita. Taiteella on myös tutkittu olevan hyvinvointivaikutuksia; esimerkiksi sairaaloissa ja kouluissa taiteen on havaittu lisäävän muun muassa viihtyvyyttä.

Taidetta kouluihin -yhdistyksen perintö elää, ja nykypäivänä taide nähdään osana ilmiöoppimista ja kasvatusta. Näyttelyssä tutustutaan siihen, millaista taidetta kouluihin on valikoitu eri aikoina ja miten koulujen taide on muuttunut, kun kuvat ympärillämme ovat lisääntyneet. Minkälainen taide sopii kouluihin?

Mukana näyttelyssä on IC 98 -taiteilijaryhmän reaaliaikainen videoteos Yhteinen metsä, joka on nähtävillä Järvenpään Yhteiskoululla 2. kerroksen aulatiloissa. Teoksesta näyttelyyn koottava time lapse -video kutsuu tutkimaan vuoden kiertokulkua metsässä.

Näyttelyssä teokset heräävät eloon ja nykykoululaisten ääni pääsee kuuluviin. Yhteiskoululta ainakin taiteidenväliset luokat 7A ja 8A tulevat suunnittelemaan ja tuottamaan näyttelyyn esimerkiksi kuunnelmia, tekstejä ja kuvia. Tavoitteena on tuoda näyttelyyn oppilaiden ääni ja kädenjälki!

Kuvassa on alakoulun oppilaiden teoksia lasten hyvinvoinnista. Lasten oikeuksien päivä marraskuussa innoitti kuvaamaan, miten hyvinvointi näkyy lasten arjessa.

https://www.jarvenpaantaidemuseo.fi/a/jarvenpaan-taidemuseon-vuoden-2024-vaihtuvat-nayttelyt-on-julkaistu

Lukemisen lumoa sanoin ja kuvin

Järvenpään taidemuseon Lukemisen lumoa -näyttelyssä on esillä teoksia, jotka pureutuvat lukemiseen ja lukutaitoon. Mitä lukeminen oikeastaan on, mitä se mahdollistaa ja miten lukeminen on näkynyt ja näkyy kuvataiteessa? Yläkoulun luokkia kävi tutustumassa näyttelyyn. Yhdeksäsluokkalaiset kirjoittivat näyttelykäynnin jälkeen novelleja, jotka liittyivät lukemiseen sekä esseitä, joissa pohtivat oman lukutaitonsa kehittymistä sekä lukemisen merkitystä ja tulevaisuutta. Alla yksi taidokkaista yhdeksäsluokkalaisten esseistä.

Lukemisen merkitys globaalisti 

Opin lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana, vielä päiväkodissa ollessani. Vanhempani lukivat minulle erilaisia satukirjoja molemmilla äidinkielilläni. Lukutaitoni kehittyi melko nopeasti, ja jossain vaiheessa hitaasta ja takeltelevasta lukemisesta tuli nopeaa ja tehokasta. Minulla on vieläkin välillä ongelmia tekstin sisäistämisessä, jos luen jotain, mikä minua ei kiinnosta. Tämä ongelma ei kuitenkaan ole yleensä huomattavissa, koska olen oppinut, että minun pitää vain lukea sama teksti useampaan otteeseen. 

Lukutaito tarkoittaa kykyä lukea, hahmottaa ja sisäistää lukemaansa tekstiä. Nykymaailmassa on todella paljon luettavia asioita. On tarinoita, uutisia, some-päivityksiä, yhtälöitä. Lista voisi jatkua loputtomiin. Lukutaidoton ihminen on käytännössä kyvytön seuraamaan ja osallistumaan yhteiskunnan jokapäiväiseen toimintaan. 

Koska lukutaitoa tarvitsee niin moneen asiaan, käytän sitä päivittäin. Kaupassa käydessäni luen tuotteiden nimet, niiden sisältämät aineet ja hinnat. Koulussa luen tehtävänannot. Käytän myös lukutaitoa lukiessani ystävieni lähettämiä viestejä. Jos en osaisi lukea, en voisi kommunikoida esimerkiksi muualla maailmassa asuvien ihmisten kanssa, jolloin olisin todennäköisesti yksinäisempi. En pystyisi myöskään viestittelemään ystävieni kanssa, eli voisin puhua heidän kanssaan vain koulussa tai puhelimen välityksellä. Puheluissa on kuitenkin se ongelma, että toinen osapuoli ei aina ole tavoitettavissa. Viestit odottavat, kunnes ne ehditään lukea, eikä siihen ole rajoitettua aikaa. 
Yhteiskunnassakin lukutaito on tarpeellinen. Yhteiskunnan tärkeät sopimukset ja asiakirjat ovat kirjoitettuna joko paperille tai tietokoneelle. Esimerkiksi työsopimusta tehdessä lukutaito on välttämätön, jos ei halua tulla huijatuksi. Lukutaidoton työntekijä ei osaa esimerkiksi lukea työsopimuksen ehtoja. Tällaisissa tilanteissa työnantaja voi täysin hyväksikäyttää työntekijäänsä. 

Lähitulevaisuudessa lukutaito tulee todennäköisesti olemaan tärkeässä osassa yhteiskunnan ja yksilöiden elämiä. On kuitenkin myös mahdollista, että pidemmän ajan päästä tiedonsiirto ja kommunikointi yleistyvät esimerkiksi video- ja ääniviestien kautta. Kuka tietää, jos 50 vuoden päästä lähettäessä viestiä ystävälleen, se ei olekaan tekstiä vaan video? Lukutaidon tärkeyttä tulevaisuudessa ei voi vielä tarkkaan tietää. 

Lukutaitoa voi hyödyntää viihdykkeenä, kuten kirjaa lukiessa. Lukutaitoa käytetään myös muihin kuin perinteisten kirjainten lukemiseen. Itse muusikkona käytän lukutaitoa joka kerta lukiessani tabulatuuria tai muunlaisia nuotteja. Pidän myös erityisesti fantasia- ja tieteiskirjojen lukemisesta. 
Henkilökohtaisesti toivon, että lukutaidon opetus säilyttää arvonsa ja merkityksensä yhteiskunnissa, jotta kaikki voivat olla tasa-arvoisia, oppia uutta ja tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Lukutaidon ei pitäisi olla esimerkiksi kehitysmaissa taito, joka kertoo vauraudesta. Lukutaidon pitäisi olla itsestäänselvä taito kaikille ympäri maailmaa. 

Kirjoittaja on 9B-luokan oppilas

https://www.jarvenpaantaidemuseo.fi/nayttelyt/nayttelyt-nyt