8.- luokkalaiset katsoivat Kansallisoopperan Covid fan tutte -esityksen etäoopperana 21.4. Opperan katsominen kuului 8. -luokkalaisten valtakunnalliseen Taidetestaajat-hankkeeseen. 8B:n kirjoittamissa ooppera-arvioissa kiinnitettiin huomiota mm. nähdyn oopperan puvustukseen, juoneen ja lavastukseen. Samalla pohdittiin, millaisille ihmisille oppera sopii ja millainen kokemus oopperan katsominen kotoa käsin etäopetuksessa oli. Tässä muutama kasiluokkalaisen kirjoittama teksti:
Paras ooppera, jonka olen nähnyt
Covid fan tutte on ooppera, jonka kahdeksas luokkalaiset ovat katsoneet striimattuna. Ooppera on satiirinen ja siinä käsitellään korona-aikaa. Se oli erilainen kuin odotin, sillä siinä näkyi asioita, joita yleensä oopperassa ei näy, kuten lavasteiden laittoa ja staff-henkilöitä. Siinä oli myös todella paljon puhe kohtauksia. Ooppera oli viihdyttävä, vaikka se kuvasikin enemmän aikuisten näkemystä korona-ajasta. Se oli myös todella outo.
Oopperassa korona virus oli esitetty punaiseen pukeutuneena ihmisenä, joka kulki ympäriinsä. Sen alussa ihmiset eivät uskoneet koronan tulevan Suomeen ja myöhemmin, kun se alkoi levitä, myös Suomessa alkoi yltyä paniikki. Järjestettiin hallituksen hätäkokouksia, joissa oli mielenkiintoiset asuvalinnat miehille. Juonen edetessä koronatilanne pahenee lapset joutuvat etäkouluun ja ihmisiä lomautetaan.
Oopperan musiikki oli erilaista eri kohdissa. Joissain kohdissa musiikki oli pirteää, joissain vahvaa, joissain kohdissa oli jopa etäyhteydellä järjestettyjä kuorokohtia. Mielestäni kuorokohtien järjestäminen oli hyvä ajatus järjestäjiltä. Myös musiikin soitosta oltiin, joissain kohdissa tehty kuin näyttelyä.
Lavastus oli hieno ja sopi oopperan hieman normaalista poikkeavaan teemaan. Oopperassa näkyi backstage ja lavastukseen käytettäviä asioita. Asustus oli myös oopperaan sopiva. Joissain kohdissa asut olivat kuitenkin erittäin hämmentäviä. Oopperassa päärooleissa esiintyi kolme naista ja kolme miestä.
Mieleenpainuva fan tutte?
Katsoimme luokan kanssa Covid fan tutte nimisen oopperan keskiviikkona 21.4.2021. Ooppera kesti kaksi tuntia ja katsoimme sen etänä. Covid fan tutte on Così fan tutte nimisestä oopperasta tehty mukaelma, joka tehtiin nykyistä maailmaa vaivaavan pandemian takia. Kyseisen teoksen on säveltänyt Esa-Pekka Salonen ja Wolfgang Amadeus Mozart.
En ole ennen katsonut oopperaa, mutta tykkäsin Covid fan tuttesta. Katsoin oopperan alusta loppuun, eikä minulla ollut tylsää. Odotin, että olisin tylsistynyt nopeasti ja en olisi katsonut oopperaa loppuun, mutta fan tutte yllätti minut positiivisesti. Erityisesti pidin tarinan kulusta ja kohdista, joissa ei laulettu, koska ne olivat huumoristisia ja hauskoja. En niinkään pitänyt osista laulukohdista, mutta osa laulusta oli puolestaan hyvää
Oopperassa kerrottiin eri tapahtumista, joita Covid pandemian aikana on tapahtunut ja ajan kulusta sen aikana. Oopperassa kerrottiin mm. keikkojen perumisesta, sosiaalisen median villityksistä, hallituksesta ja sen päätöksistä pandemian aikana. Minusta todella hyvin oopperassa oli onnistunut tapahtumien realistisuus niihin tapahtumiin, joita on tapahtunut pandemian aikana. Tykkäsin myös esiintyjien puvuista ja niiden muutoksista oopperan aikana.
Lopulta oopperasta jäi hyvä muisto mieleen ja hyvä mieli. Covid fan tutte muutti mielipiteeni oopperasta täysin, mutta positiivisesti. Tulen muistamaan fan tutten kauniisti soineena oopperana.
Hauska ooppera nimeltä Covid fan tutte
En ole ennen nähnyt oopperaa. Ensi kokemukseksi kyseinen ooppera oli aika hyvä. Oopperan juoni oli ihan hyvä. Asiat johtivat selkeästi seuraavaan kohtaukseen ja sen takia katsominen oli aika helppoa. Juoneen oli myös lisätty hauskoja kohtia, jotka paransivat tunnelmaa. Hauskoja kohtia olivat esimerkiksi vaaleahiuksinen nainen, joka puhui puhelimessa matkalla lavalle ja ns ‘disco’ kohta, jossa pianisti soitti pianoa ja sitten alkoi discomusiikki ja vilkkuvat valot.
Oopperan musiikki- ja laulukohtaukset olivat jotkut hieman samanlaisia, mutta sitten toiset taas eivät. Musiikkikohtauksia oli monenlaisia: korkeita ja matalia, nopeita ja hitaita, jotka olivat hyvin suunnitellut. Laulukohtauksia oli myöskin monenlaisia mm. korkeita, matalia, nopeita, hitaita, pitkiä ja lyhyitä. Laulukohtaukset olivat myöskin hyvin suunnitellut ja tietyt kohdat oli valittu.
Lavastus ja puvustus oopperassa näkyi ihan hyvin. Lavastuksia olisi voinut olla hieman enemmän, mutta kun niitä oli, ne olivat hyvin rakennettu ja sopivat kohtauksen teemaan. Puvustus näkyi hyvin. Esiintyjillä oli lähes joka esityksessä uudet asut ja se näytti ihan kivalta ja Marimekkoakin hieman näkyi, siitä plussaa.
Lyhyesti: Ooppera oli oikeastaan ihan hyvä. Ensivaikutelma ei ollut kauhean korkealla, kun etäoopperasta oli kyse, mutta ooppera yllättikin positiivisesti. Arvosanaksi antaisin 4/5, koska siinä oli hauskoja kohtia ja oli samaan aikaan ihan leppoisaa katseltavaa. Miinusta tulee pituudesta, olisi voinut olla hieman lyhyempi, mutta voisin katsoa saman tapaisen oopperan uudestaankin.
Oopperaa vain vanhuksille?
Ooppera on taidemuotona mieleistäni hyvin kaunis, muuta erikoinen. Laulu on hyvin kaunista, samoin on puvustus ja lavastuskin, mutta mielestäni hyvin erikoista siitä tekee se, kuinka koko kokonaisuus saadaan toimimaan. Kun esiinnytään livenä, melkein kaiken täytyy onnistua mutkattomasti, jotta esitys toimii. Tietenkin itse oopperalaulajilla on suuri vastuu esityksen kulusta, mutta niin on myös muun muassa kapellimestarilla, puvustajilla, lavastajalla. Kaikki nämä yhdessä luovat upean esiintymisen, ja sen on mielestäni hyvin hienoa.
Ooppera mielestäni vaatii myös hieman keskittymistä, jos haluat ymmärtää laulun sanat. Tietenkin voit vain nautti esityksestä, etenkin jos et puhu kieltä, jolla ooppera on. Juonen kyllä ymmärtää melko helposti ja siinä pysyy myös mukana, vaikka ei sanoihin kiinnitäisikään huomiota. Ulkoasultaan ooppera on hyvin silmää miellyttävä ja esteettinen. Paljon kauniita asuja ja näyttäviä lavasteita.
Oopperassa ehdottomasti parasta on mielenkiintoinen vuorosanojen lausumistapa. Ja se on samaan aikaan ehkä myös oudointa. Tuntuu ihan ihmeelliseltä, että on fyysisesti mahdollista saada sellaisia ääniä ulos ihmisestä. Mutta se on hyvin kauniin kuuloista kuitenkin.
Oopperoita tehdään taiteeksi ja viihteeksi aika lailla jokaiselle. Oopperoita on paljon erilaisia, joten jokainen varmasti löytäisi itselleen jotakin mieleen käyvää, jos vain jaksaisi kiinnostua asiasta. Usein tuntuu, että oopperoihin liitettävä stereotypia on se, että vain vanhemmat kulttuuria harrastavat ihmiset kävisivät katsomassa niitä. Kyllä, luultavasti paljon myös tällaisia ihmisiä käy oopperasta nauttimassa, mutta varmasti pystyt löytämään katsomosta muunkinlaisia ihmisiä. Mutta ehkä tämä stereotypia alkaa murtumaan vuosien kuluessa, ja useampi nuori kiinnostuisi oopperasta.
Oopperan mielestäni pystyy upottautumaan niin hyvin, että juuri katselu hetkellä, mieleen ei herää mitään suuria kysymyksiä. Poikkeuksena tietenin kysymykset juoneen liittyen. Suurin kysymys tulva herää vasta oopperan loppumisen jälkeen. Tällöinkin moni saattaa tosin olla vain hämmästynyt.
Helppo nauraa, kun virus ei osu omalle kohdalle
Ooppera ei naurattanut hirveästi itseäni ja minusta tuntuu, että oopperan kohderyhmä ei ole ainakaan nuoret, vain vanhemmat aikuiset, siinä oli enemmän aikuisten arkeen liittyviä sketsejä, vitsejä ja asioita. Helppo myös nauraa, kun virus ei ole osunut kohdalle. Myös samana päivänä oopperassa, pandemiaan kuoli yli 6000 ihmistä. Oopperassa oli yksi tai kaksi kertaa, kun tapahtumat voisi liittyä nuorten arkeen.
Jotkut vitseistä ei edes hymyilyttänyt minua, vaan jotkut jopa aiheuttivat myötähäpeää, kun olen kuullut ne vuosi tai pari sitten, ja miten jotkut vitsit esitettiin, olivat mielestäni huonosti esitettyjä. Tietty kohta, jossa nainen kurkkaa lavan verhojen taakse ja sanoo ‘’ei mulla ole mitään sanottavaa, käytin kaikki vitsit’’. Olen nähnyt monia sketsejä ja videoita, jossa on esiintynyt samalla tyylillä eri vitsejä, ja nyt kun olen nähnyt jo monia sellaisia, niin nauru hihitys muuttuukin myötähäpeään.
Vaikka en itse nauttinut suinkaan oopperasta, niin arvostan esittelytaitoja, ja sitä että pokka ei pettänyt, sillä itse olisin nauranut, ei vaan vitseistä, vaan siitä miten tyhmältä jotkin asut näyttivät päällään. Mutta luulen, että ooppera onkin suunnattu niille, jotka tykkäävät ‘’korkea äänisestä’’ musiikista tai vanhanajan tyylisestä musiikista, ja myös taiteellisille ihmisille, en ole hirveästi taiteellinen, taikka musiikista hirveästi välittävä, vaikka soitankin pianoa joskus. En tykkää myös siitä, kun naureskellaan pandemia aiheisessa oopperassa, samalla kun pandemiaan tuhansia päivittäin.
Covid fan Tutte -oopperan toteutus ei vastannut odotuksia
Covid fan Tutte -ooppera esitettiin kahdeksasluokkalaisille videoyhteyden välityksellä. Oopperassa käsiteltiin koronapandemian tapahtumia ja tunnelmia Suomessa huumorin kautta. Esityksessä nähtiin monia tuttuja tunteita ja ihmistyyppejä koronan aikana, mutta nuorten osuus jäi vähäiseksi. Esitys kesti tunnin ja 40 minuuttia, ja se koostui useista lyhyistä kohtauksista.
Vaikka oopperan juoni eteni suunnilleen tapahtumajärjestyksessä, kohtauksia ei mielestäni oltu yhdistetty toimivasti. Kohtauksen vaihtuessa saatettiin siirtyä kokonaan toiseen aikaan ja paikkaan, mikä oli ajoittain virkistävää, mutta myös vaikeutti tapahtumien hahmottamista.
Jotkut kohtaukset tuntuivat junnaavan paikallaan turhan pitkään, ja samat vitsit toistuivat useasti esityksen aikana. Esimerkiksi yllättävän monen kohtauksen taustalta löytyi viinapullo, mutta se saattoi sopia tilanteeseen. Koko esityksen ajan teemana oli kaiken mahdollisen epäonnistuminen, mikä vietiin ajoittain liian pitkälle.
Oopperassa oli monia hämmentäviä kohtauksia ja henkilömainintoja, jotka eivät heti auenneet kahdeksasluokkalaiselle. Jotkut yksityiskohdat selkeytyivät loppua kohden, ja joskus lavalla pyörineen hahmon tarkoitus jäi mietityttämään. Aina ei ollut selvää, miten esityksessä suhtauduttiin koronaan. Esimerkiksi eläinlääkärin tehosekoittimessa valmistama koronarokote oli erikoinen lisäys esitykseen.
Oli hauskaa tunnistaa erilaisia suhtautumistapoja ja aktiviteetteja korona-ajalta, ja niitä nähtiin esityksessä useasti. Esimerkiksi erimielisyydet koronarajoituksista, maskien tehosta, hallituksen toiminnasta sekä koronan todellisuudesta olivat varmasti tuttuja monelle. Moni on varmasti myös käynyt tapaamassa isovanhempiaan ikkunan alla, tai käynyt retkeilemässä kotimaassa ulkomaanmatkan sijaan.
Oopperan alussa oli kohtaus, jossa miehet saavat tietää koronaviruksesta valmistautuessaan töihin. Kohtaus oli samaistuttava, koska moni varmasti sai tietää koronasta yhtä arkisessa tilanteessa. Miesten oli esimerkiksi vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu Suomessa. Muita mieleeni jääneitä kohtia olivat hallituksen tiedotustilaisuuksista tuttu viittomakielen tulkki sekä kokaiinia käyttänyt tankotanssiva mummo.
Tunnistin oopperan olevan taitavasti tehty, mutta en kokenut olevani sen kohdeyleisöä. Esitys oli luotu lähinnä aikuisen näkökulmasta, ja nuorten elämä korona-aikana jäi käsittelemättä lähes kokonaan. Yhdessä kohtauksessa nähtiin etäopetuksesta stressaava teini, mutta muut kohtaukset tuntuivat aikuisille suunnatuilta. Olisin toivonut esitykseen lisää kohtauksia, joihin kahdeksasluokkalainen voi samaistua.
Hahmojen luonteita pystyi päättelemään heidän vaatetuksistaan. Lavastus oli yksityiskohtausta, ja lavalla oli lähes koko ajan paljon katsottavaa. Koreografiat olivat suuren osan ajasta yksinkertaisia, mutta sopivat kohtauksiin hyvin. Oopperan musiikki oli erityisen hienoa, mutta tuntui hukkuvan laulun alle. Uskon, että ooppera olisi ollut vaikuttavampi paikan päällä.
Laulajat olivat selkeästi hyvin taitavia, ja oli hauska nähdä samoja laulajia useissa eri rooleissa esityksen aikana. Rakenteeltaan ooppera oli ajoittain sekava, mutta siinä käsiteltiin korona-ajan vaiheita monipuolisesti. Oli hauska nähdä tapahtumia, jotka oli ehtinyt itse jo unohtaa, kuten vessapaperin hamstrausta. Esitys oli viihdyttävää katsottavaa, mutta sekavuuden takia se ei tuntunut sellaiselta irtiotolta, kuin sen oli tarkoitus.
Ihan okei ooppera
Katsoin Covid fan tutte -oopperan etänä. Kokemuksena oopperan katsominen oli hienoa. Vaikka tapahtumat olivat vain tietokoneeni ruudulla, siitä sai uuden ja upean kokemuksen. Tunnelma välittyi ruudulta yhtä hyvin kuin katsomostakin. Oopperoita en ole ennen nähnyt yhtäkään, mutta baletissa olen kyllä käynyt muutaman kerran. Ooppera oli erilainen kuin olin ennen kuvitellut. Kuvitelmissani oopperoissa nainen seisoo hoilottamassa mikkiin yksin lavalla kauniissa mekossa. Mutta kun nyt katsoin oikean oopperan, tajusin, että kyllähän siinä muutakin tapahtuu.
Ooppera oli siinä mielessä erilainen, sillä se oli kokonaan suomeksi, aihe oli ajankohtainen ja kaikkia koskettava, sekä laulukohtien välissä oli normaaliakin puhetta, jota käsittääkseni yleensä ei ole. Ooppera oli viihdyttävä, sillä se sisälsi vitsejä. Aiheena oopperassa oli siis kohtauksia koronakeväästä eli viime keväästä, jolloin korona tuli Suomeen. Ooppera sisälsi monia tuttuja asioita, kuten hallituksen tiedotustilaisuuksia, karanteenia ja etäkoulua. Sosiaalinen media oli otettu myös huomioon esityksessä.
Musiikki oli ihanan kuulosta. Suurimmaksi osaksi en erottanut kuin viulun äänen, mutta mukana oli ainakin myös sello, alttoviulu ja jonkin näköinen rumpu. Laulu oli juuri sellaista kuin odotinkin, mahtipontista ja pitkäveteistä. Pääosissa oli kolme naishenkilöä ja kolme mieshenkilöä, jotka lauloivat. Muutamassa kohdassa oli myös yhteislaulu, joka näytettiin näytöltä lavalla. Yhteisosuudet oli ilmeisesti tehty jonkin videopuhelun avulla. Koronasta johtuen lavalla ei voinut olla saman aikaisesti monta henkilöä kerrallaan.
Puvustuksessa oli käytetty hyödyksi Marimekkoa ja mielestäni se sopi hyvin oopperaan, sillä ooppera esitettiin suomeksi ja se koski Suomea, joten oli hyvin luonnollista käyttää suomalaisia tuotteita. Asut olivat mielestäni aika normaaleja, sellaisia asuja, joita näkee, kun kävelee kadulla. Poikkeuksena kuitenkin yhdessä hallituksen tiedostustilaisuudessa miehillä käytetyt asut. Heillä oli viitta ja sarvet, jotka jäljittelivät Batmania. Itse en ihan ymmärtänyt miksi ne oli valittu juuri siihen tilaisuuteen.
Mielestäni ooppera sopii hyvin kaikille, toki pienet lapset eivät siitä hirveästi ymmärrä. Oopperoita tehdään viihdyttämään ihmisiä ja antamaan kokemuksia. Mielestäni on hienoa, että tällaisia kulttuurikokemuksia voidaan välittää myös tietokoneen ruuduilta. Ooppera oli ilmeisesti tehty aikuisen näkökulmasta, tai ainakin se vaikutti siltä. Lapsia ei esiintynyt oopperassa ollenkaan, joka tekee siitä enemmän aikuisille suunnatun. Lisäksi aikuisten on helpompi samaistua oopperaan, kun se on tehty aikuisen näkökulmasta.
Kaiken kaikkiaan oopperan katsominen oli hieno uusi kokemus. Muutamassa kohtaa katsominen oli kuitenkin tylsää ja pitkäveteistä. Muuten ooppera oli mielestäni ihan hyvä ja siinä oli joitakin ihan viihdyttäviäkin kohtia. Uudestaan en oopperaa lähtisi kyllä katsomaan, varsinkaan, jos joutuisin maksamaan siitä itse. Ooppera ei kuitenkaan antanut minulle kielteistä kuvaa oopperoista, joten voisin katsoa, jonkun muun oopperan tulevaisuudessa. Tiivistettynä mielipiteeni oopperasta on neutraali.
Kirjoittajat ovat 8B-luokan oppilaita
https://www.taidetestaajat.fi/?artType=overall
https://oopperabaletti.fi/ohjelmisto-ja-liput/covid-fan-tutte/
