Odottaa voi linja-autoa, kahvin valmistumista, kesälomaa tai vaikkapa syntymäpäiväkekkereitä. Seiskaluokkalaiset kirjoittivat äikän tunneilla novellit odottamisesta. Tässä novellissa odotetaan maailmanloppua, mutta lopulta käy kuitenkin hyvin:
Maailmanloppu
Max odottaa maailman loppua. Max makaa omalla sängyllään. Max on sänkynsä kanssa pihalla. Pihalla myrskyää. Taivaalla sataa ja ukkostaa.
Max on odottanut koko päivän maailmanloppua. On myrskynnyt jo monta kuukautta, ja avaruudesta on tippunut meteoriitteja. Max on päätellyt, että maailman loppu on lähellä. Max on päätellyt, että maailman loppu on jo lähellä, koska aurinko tulee koko ajan vain lähemmäksi.
Maxin luo tulee tyttö, joka on eksynyt toiselta planeetalta. Maxin mielestä tyttö on mukava, mutta Max ja tyttö ovat peloissaan, että mitä tapahtuu.
Älä pelkää. Kyllä me selviämme tästä yhdessä, Max sanoo tytölle.
Kiitos, nyt ryhdymme hommiin, tyttö sanoo. - Nyt kaivetaan!
Joo aloitetaan kaivaminen, Max vastaa ja ryhtyy hommiin.
Yhtäkkiä meteoriitti lähestyy heitä avaruudesta. Se on niin iso, että he näkevät sen jo kaukaa.
Max huutaa tytölle:
Varo!
Max lähtee juoksemaan ja tyttö lähtee juoksemaan. Max ajattelee, että ei näe enää tyttöä. Molemmat juoksevat eri suuntiin.
Max juoksee kauppaan turvaan. Meteoriitti peittää koko kadun ja meteoriitti on kaupan vieressä. Maxia alkaa pelottaa, että hän joutuu olla taas yksin. Maa on halkeillut, ja meteoriitti on rikkonut vesi putkia. Kaupan ikkunat ovat rikkoutuneet.
Max oli odottanut maailmanloppua. Maailmanloppu on nyt täällä. Sitten yhtäkkiä tyttö juoksee kauppaan ja sanoo:
- Huhuu onko täällä ketään?
- Täällä olen minä, Max vastaa ja innostuu. Max halaa tyttöä.
Maailman loppua ei olekaan tullut. Tyttö ja Max menevät ulos ja kaikki on ennallaan. Sitten Max herää unestaan. Hän menee keittiöön ja halaa äitiä ja isää.
Kirjoittajana 7. luokan oppilas
