Omissa elokuvissa

Alakoulun elokuva-aiheisella valinnaiskurssilla on kevään aikana opiskeltu uutisvideoiden ja minidokumenttien tekemistä, suunniteltu ja kuvattu omia elokuvia ja trailereita, tehty elokuviin äänimaisemia ja -tehosteita sekä musiikkia ja katsottu esimerkkejä elokuvan historiasta. Aikaa jäi myös elokuvajulisteiden tekemiseen ja elokuvakäsikirjoitusten kirjoittamiseen. Kurssin viimeisellä kokoontumiskerralla katsottiin yhdessä kurssilla tehtyjä töitä leffaeväiden kera ja keskusteltiin elokuvista ja niiden tekemisestä.

Esihistoriallisissa kylissä oli monenlaista elämää

Suomen esihistoriallisissa kylissä ruokaa tehtiin nuotiolla, suojauduttiin vihollisilta muurein ja aitauksin, käytiin taisteluita miekoin ja asuttiin muun muassa teltoissa. 5A-luokan oppilaat tekivät historian ryhmätyönä pienoismalleja esihistoriallisista kylistä:

5A-luokan oppilaat

Järvenpään Yhteiskoulu palkittiin ympäristötyöstään Vihreällä lipulla

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt Järvenpään Yhteiskoululle Vihreän lipun osoitukseksi korkeatasoisesta, suunnitelmallisesta ja osallistavasta ympäristökasvatustyöstä. 

Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristöohjelma ja sertifikaatti, jossa lapset ja nuoret muuttavat toimintayksikkönsä arkea kestävämmäksi teema kerrallaan yhdessä opettajien ja kasvattajien kanssa. Samalla he saavat kokemusta yhteisiin asioihin vaikuttamisesta, kestävän tulevaisuuden rakentamisesta ja ympäristöongelmien ratkaisuista. Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa, maailman suurinta koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen verkostoa, joka toimii 68 maassa. Suomessa Vihreässä lipussa on mukana jo 95 000 lasta ja nuorta sekä 11 000 opettajaa ja kasvattajaa. 

Järvenpään Yhteiskoulussa Vihreän lipun teemaksi valittiin tänä lukuvuonna jätteiden vähentäminen. Lukuvuoden aikana koulullamme on vähennetty oppilaiden lautasilta syntyvää biojätettä kiinnittämällä huomiota lautaselle otetun ruuan määrää. Koulussamme on keskitytty siisteyden ja kierrätyksen ylläpitoon niin koulun sisätiloissa kuin ulkonakin. Yläkoulun puolella oppilaita havahdutti siivoton viikko, jonka aikana koulun sisälle ilmaantuneiden roskien annettiin olla ja oppilaat saivat tarkkailla syntyvän jätteen määrää. Vain opettajat tiesivät meneillään olevasta siivottomasta viikosta; oppilaille sotku aiheutti ihmetystä.  

Lajitteluviikolla koululla pidettiin Earth hour -tunti, jolloin koululla pidettiin sähköttömiä oppitunteja ja näin näytimme oman valomerkkimme luonnon ja ilmaston puolesta. Samalla viikolla kilpailtiin Kahoot-tietovisassa, jossa aiheena oli kierrätys. Parhaat palkittiin mokkapaloilla!

Kevät huipentuu kahteen koko koulun tapahtumaan, Siivouspäivään ja Vaihtotoriin. Siivouspäivässä keskitytään koulun piha-alueiden sekä koulun lähialueiden siivoamiseen. Järvenpään Alltime on luvannut toimittaa koululle siivousvälineitä ja pihojen siisteyteen sopivia välineitä. Vaihtotorilla taas perustuu toisen roska on toisen aarre -aatteeseen. Jokainen saa tuoda vaihtotorille tavaraa kuten leluja, vaatteita tai urheiluvälineitä ja viedä mennessään itselle sopivan tavaran. Ylijääneet tavarat toimitetaan Vihreä lippu -raadin toimesta Järvenpään seurakunnan kirppikselle.  

Oppilaiden raati on saanut päättää koulun teeman ja ideoida siihen sopivat tapahtumat. Vihreä lippu -vastuuopettajat ovat yhdessä oppilasraadin ja koulun henkilökunnan muodostaman Osallisuus ja ympäristö -tiimin kanssa pohtineet tapahtumien toteutusta ja sopineet tapahtumien järjestelyistä.  

Järvenpään Yhteiskoulussa vietetään Vihreä lippu -aiheista kevätjuhlaa Järvenpää-talolla 31.5. ja 4.6. Juhlan kunniaksi nostamme Vihreän lipun ”salkoon” koulun kevätjuhlassa.  

 

Lisätietoa Vihreä lippu -ohjelmasta: www.vihrealippu.fi 

Tiedote kaikista myönnetyistä Vihreistä lipuista: https://vihrealippu.fi/2022/05/liput_kevat2022/ 

Järvenpää ennen ja nyt

 Maantiedon tehtävässä tutkailtiin oman kotikaupungin ilmeen muuttumista vuosien varrella. 

Koulun vieressä kulkeva Urheilukatu on saanut vuosien saatossa asvalttipäällysteen ja sähkötekniikka on kaivettu maan alle.

Ennen opettajille tarjottiin koulujen yhteyteen asuinpaikaksi asuntola. Rakennus on edelleen pystyssä ja maisema on muuttunut mm. lisärakentamisen takia.

Myös Perhelän kulmalla on tapahtunut muutoksia - ja tapahtuu edelleen! Kaupunki kasvaa, elää, kehittyy ja muuttuu. Mitä nykyisistä rakennuksista on pystyssä muutaman kymmenen vuoden päästä, mitä uutta on rakennettu, miten toiminta rakennuksissa on muuttunut?

Lisää Järvenpää ennen ja nyt -kuvia esillä moduulirakennuksen vihreässä aulassa!

Aktiivista oppilaskuntatoimintaa

Järvenpään Yhteiskoulun oppilaskunnan hallitukseen kuuluu 29 jäsentä kaikilta luokka-asteilta. Jokaiselle jäsenelle on valittu varajäsen, joka osallistuu kokoukseen, jos varsinainen jäsen ei pääse osallistumaan. Oppilaskuntaa ovat tänä lukuvuonna vetäneet opettajista Liisa- ja Outi. 

Oppilaskunnan syksyn toiminta käynnistyi oppilaskuntapäivällä. Silloin koko porukka kokoontui yhteen aloittamaan lukuvuotta toisiinsa tutustuen ja toimintaa suunnitellen. Päivän aikana käytiin syömässä Hesburgerissa. Tunnelma oli innostunut!

Syksyn iso ponnistus oli jo toissa vuonna Lasten ja nuorten ääni Järvenpäässä eli LNÄ-hankekilpailussa menestyneen Roskat roskiin –hankkeen videon tekeminen. Video toteutettiin yhdessä ammattikuvaajan sekä Roni Backin kanssa. Oppilaskunnan edustajat pääsivät halutessaan osallistumaan kuvauksiin. Valmista videota katsottiin kaikissa Järvenpään kouluissa. 

Syksyn aikana oppilaskunta teki yhteistyötä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kanssa. Kokouksessa oppilaat jaettiin neljään ryhmään, joissa koulun aikuiset keskustelivat oppilaiden kanssa kiusaamisesta ja sen ennaltaehkäisemisestä. Oppilailta nousi hyviä ajatuksia, jotka auttoivat koulun aikuisia koulun toiminnan suunnittelemisessa ja kehittämisessä. 

Loppuvuodesta oppilaskunta alkoi ideoida ja suunnitella vuoden 2022 LNÄ-kilpailuhankettaan. Kilpailuehdotukseksi valikoitui harrastusmessujen järjestäminen yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Kaikkien koulujen oppilaskunnan äänestivät kilpailuehdotuksista suosikkejaan, mutta meidän ehdotuksemme jäi harmillisesti jaetulle neljännelle sijalle eikä päässyt toteutukseen.

 

Kevään aikana kokouksessa kävi tutustumassa Erasmus-ohjelman kautta kouluumme tulleita espanjalaisia opettajia. Kerroimme heille meidän oppilaskuntamme toiminnasta. He olivat hyvin vaikuttuneita oppilaskuntatoiminnasta, sillä heidän koulussaan vastaavaa oppilaskuntatoimintaa ei ole. 

Kevään aikana toteutui myös jo syksyllä ideoitu välituntiskaba. Oppilaille järjestettiin erilaisia pallonheittokilpailuja. Kilpailuissa parhaiten menestyneet palkittiin lahjakorteilla. Varsinkin alakoulun oppilaat osallistuivat suurella innolla. 

Vappua edeltävänä perjantaina oppilaskunta järjesti puffetin koulun oppilaille. Puffetissa myytiin mokkapalaa, popcornia, mehua, limpparia ja karkkia. Puffet oli todella suosittu ja myyjillä piti kiirettä! 

Loppukeväällä on vielä edessä lukuvuoden toiminnan arviointia sekä pieni yllätys oppilaskuntalaisille! 

Kiitokset kaikille oppilaskuntatoimintaan tänä lukuvuonna osallistuneille! Ilolla kohti uutta aktiivista oppilaskuntalukuvuotta! :)

 

Talentia ja Buffettia vapun alla

Vapun aatonaattona 29.4. luokissa katsottiin koostevideo JYK Talent 2022 -finalisteista. Videolla nähtiin mm. taitavaa leipomista, virtuoosimaisia jumppaliikkeitä ja upeaa tarinankerrontaa sanoin ja kuvin :) Videolla esiintyi myös Taikuri-Timo sekä eri luokkien oppilaita vitseineen ja sketseineen. Videon lopussa kuultiin kaunis japaninkielinen laulu, ja JYK Talent 2022 -voittajaksi selvisi vikellyksen mestari. Upeita kilpailutöitä!

Koulupäivän aikana oppilaat pääsivät käymään oppilaskunnan järjestämässä buffetissa, johon oli leivottu legendaarisia mokkapalaherkkuja köksän tunneilla.

Iloista vappua, kevään juhlaa! 

Hyvän mielen Street Basketia :)

 

Vapun alla torstaina 5A-luokka oli Pirkka Street Basket -katukoristurnauksessa pelaamassa. Turnauksessa olivat mukana myös 2. -luokkalaiset

Taustamusan tahdissa pelattiin 3 vs. 3 -pelejä. Turnauksessa tärkeää oli hyvä fiilis ja kannustaminen - palkintoja sai mm. parhaista tempuista ja tanssiliikkeistä sekä mahtavimmasta kannustamisesta eikä eniten koreja tekemisestä. Mieluinen päivä oppilaille! 

Leirikoulussa Suomenlinnassa

 6A-luokan leirikoulu Suomenlinnaan 

Reissumme alkoi tapaamisella Järvenpään juna-asemalla. Junamme tuli klo 9.18. Astuimme junaan, joka matkasi kohti Helsinkiä. Kun saavuimme Helsinkiin, kävelimme kauppatorille. Istuskelimme kauppatorilla, sillä odotimme lauttaa. Kauppatorilla oli mies, kuka soitti haitaria. Lautta saapui ja kaikki lähtivät kävelemään lauttaa kohti. Menimme odottelemaan lauttaan. Merellä oli nätit maisemat. 

Suomenlinnaan saavuttuamme kävelimme hostelliin, kuuntelimme ohjeet ja aloimme majoittua.  

Majoituimme kolmeen eri huoneeseen. Kahdessa huoneessa oli tyttöjä, joten yksi huone jäi pojille. Tyttöjen huoneissa oli kolme tai neljä kerrossänkyä. Huoneissa oli myös kaappeja, joissa oli monta lokeroa. Hostelli, jossa majoituimme, oli ollut vanha koulu. Sitä oli käytetty myös sotilaskotina ja kahvilana. 

 

Kun olimme syöneet lounaan, jakauduimme neljään ryhmään ja kuuntelimme ohjeet Suomenlinnan valloitusta varten. Jokainen ryhmä sai repun ja tabletin. Tableteissa oli kartat, joiden avulla pääsisimme rasteille. Jokaisella rastilla oli tehtävä, joka piti suorittaa, jotta sai jatkaa matkaa. Tableteissa oli jokaisen rastin kohdalla video, mikä piti katsoa, jotta pystyi suorittamaan tehtävän. 

Leirikoulussa pelailimme ulkona erilaisia pelejä. Ulkopeleissä leikimme kirkonrottaa ja kaaospeliä. Kaaospelissä meidän piti heittää noppaa ja liikua silmäluvun verran laudalla. Joukkue sai tehtävän aina kun he löysivät oikean lapun. Laudassa oli numerot yhdestä kolmeenkymmeneenviiteen. Pelasimme myös hippopeiliä, hiihdimme ryhmissä suksilla, heittopeliä ja järjestyspeliä sekä ketjuhippaa. 

Pelailun jälkeen iltaisin oli loppuaika vapaa-aikaa. Vapaa-ajalla sai kierrellä Suomenlinnassa, käydä kaupassa aikuinen mukana ja syödä karkkia. Vapaa-ajalla monet kävivät illalla lähikaupassa ostamassa herkkuja. Saimme myös oleskella ulkona vapaasti, kunhan emme menneet liian kauas. Osa kävi myös Suomenlinna-keskuksessa, josta pystyi ostamaan esimerkiksi matkamuistoja. Joskus olimme kuitenkin vain huoneissamme, emmekä tehneet oikeastaan mitään. 

Iltapala oli klo 19.30 tai klo 20.00. Iltapalan jälkeen hengailimme huoneissa ja yleistiloissa. Moni meni ensimmäisenä iltana nukkumaan myöhään. 

 

Seuraavana aamuna huonojen yöunien jälkeen kaikki olivat väsyneitä. Menimme aamupalalle, jonka jälkeen menimme opastetulle kierrokselle Suomenlinnaan. Kävimme mm. tunneleissa ja muissa pikkukoloissa.  Näimme nähtävyyksiä ja salaisia tunneleita. Mukaan oli tunneleita varten otettu taskulamput. 

Iltapäivällä osallistuimme pizzatyöpajaan. Jakauduimme viiteen ryhmään. Ryhmissä päätimme pizzan täytteistä. Jokaisessa pizzassa piti olla ainakin yksi kotimainen kasvis/vihannes. Kun täytteet olivat päätetty, yksi henkilö ryhmästä lähti kauppaan ostamaan täytteitä. Sillä aikaa muut ryhmäläiset tekivät pizzataikinan. Kauppareissun jälkeen, kun pizzataikinat olivat kohonneet, levitimme taikinan pellille ja laitoimme täytteet. Sen jälkeen pizzat laitettiin uuniin. Kun ne olivat valmiita, aloimme syömään. 

Aamulla oli lähtö. Osa pakkasi kamat ennen aamupalaa, vaikka olisi voinut pakata sen jälkeen. Söimme aamupalan, jonka jälkeen loputkin pakkasivat kamansa ja sanoivat huoneille heipat. Sitten menimme odottamaan lauttaa, jonka tulossa kesti ainakin puoli tuntia. Lautta tuli ja kotimatka alkoi. Kun lautta saapui laiturille, kävelimme juna-asemalle. Juna odotti siellä jo. Astuimme junaan. Juna lähti melkein heti. Osa jäi aikaisemmin pois junasta. Olimme noin klo 11.00 Järvenpäässä. Sen jälkeen pääsimme kotiin. 

Leirikoulusta mieleemme jäi eniten vapaa-aika, huoneissa olevat muurahaiset ja Suomenlinnan valloitus. Vapaa-ajalla kivointa oli kiertely Suomenlinnassa ja herkuttelu. Suomenlinnassa oli todella kauniit maisemat. 

Luokkamme sai leirikoulusta hyvän kokemuksen. Melkein kaikilla oli kivaa. Leirikoulussa juteltiin paljon syvällisistä asioita. Ainakin osalla tuli ikävä leirikoulua. Saimme myös paremmat välit luokkakavereihin. Saimme oppia Suomenlinnan historiasta. 

 

Kirjoittajina 6A-luokan oppilaat

Haikuin kohti kevätjuhlaa...

Kevät etenee, kevätjuhla lähenee! 7. -luokkalaisten äikän tunneilla on viime päivinä hahmoteltu Tuusulanjärvi-aiheisia haikuja. 5A-luokan oppilaat maalaavat parhaillaan haikuihin sopivia maisemakuvia, ja valmiista haikuista ja kuvistöistä on tarkoitus koota kevätjuhliin videoteos.

7B- ja 7C-luokan oppilaita

Lisätietoa haikuista sekä editori haikujen kirjoittamiseen: https://teppo.tv/haikueditori/index.html

Työelämään tutustumassa

8. luokalla työelämään tutustutaan viikon verran. TET-viikolla 8A-luokan oppilaat olivat tutustumassa työelämään mm. päiväkodissa, vaateyrityksessä, pizzeriassa ja elokuvateatterissa. Millaisin tavoittein 8A-luokan oppilaat lähtivät TET-viikolle? Millainen kokemus TET oli? Alla muutama poiminta oppilaiden kirjoittamista TET-raporteista.

"Tet-jakson aikana pyrin oppimaan mahdollisimman paljon työelämästä olemalla kokoajan kuulolla ja osallistumalla työntekoon ahkerasti."
"Tavoitteeni työharjoittelussa oli onnistua ja kehittää itsevarmuutta. "
"Tavoitteenani oli päästä tutustumaan opettajan työhön. Olen aina miettinyt, miltä tuntuisi opettaa lapsuuteni koulussa.""Tavoitteena oli tutustua asiakaspalveluun ja saada tet-paikalta kesätyö."
"Jakson tavoitteenani oli saada kokemusta työelämästä ja asiakaspalvelusta. Halusin myös tutustua farmaseutin alaan, koska se on työnä kiinnostanut minua."
"Halusin tet-jaksollani saada kokemusta siitä, millaista olisi palvella asiakkaita ja pyörittää elokuvateatteria. Tavoitteeni oli viettää mukava ja onnistunut tet-viikko."
"Halusin päästä tutustumaan Intersportin tiloihin ja mitä siellä arkisin tapahtuu, ja halusin onnistua tehtävissäni."
"Tavoitteeni toteutuivat hyvin, koska menin aina työpaikalle hyvällä mielellä ja halusin tehdä työt hyvin. Sain hyvää palautetta työnteostani."
"Sain tehtyä kaikki tavoitteeni ja sain kiitettävää palautetta."
"TET-viikkoni meni hyvin ja odotusten mukaisesti. Sain tavoitteitani täytettyä ja sain myös itsevarmuutta uusissa asioissa. "
"Tet-jakso oli mielenkiintoinen kokemus. Minä voisin tehdä sen uudestaan."
"Pidin tet-paikastani paljon. Nautin opettamisesta ja tykkäsin liikunnan opettamisesta. Muutenkin pidin lapsien kanssa tekemisestä, vaikka olin menettää hermot, kun lapsia ei hiljentänyt mikään."
"Tet-jakso oli ihana kokemus. Opin asiakaspalvelua sekä kaupassa työskentelyä. Huomasin, että tykkään asiakaspalvelusta tosi paljon. Tavoitteiden saavuttaminen edellytti oma-aloitteisuutta."
"Toteutin omat tavoitteeni hyvin, koska osasin heittäytyä erilaisiin työtehtäviin. Työnantajani sanoi, että voisi ottaa minut uudelleenkin töihin ja tarjoaa töitä minulle, kun mahdollista.
"Tet oli mukava kokemu,s koska ilmapiiri oli rento. Minua kehuttiin hyväksi asiakaspalvelijaksi ja ahkeraksi."
"Tet-jakso oli ihan mukavaa, koska se oli pientä vaihtelua kouluun."
"Tet-jakso oli mielestäni kivaa vaihtelua ja opin paljon uusia asioita. Se oli ensikokemukseni työelämästä. Opin toimimaan kohteliaammin ja olin reipas tarpeen tullen. Huomasin, että asiakaspalveluun tarvitaan paljon sosiaalisia taitoja ja se on välillä aika rankkaa. Tunnuin kuuluvani työyhteisöön."

Sitaatit on poimittu 8A-luokan oppilaiden TET-raporteista

Sarvikallion huutava poika ja muita kansantarinoita

9. luokalla äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla perehdytään suulliseen kansanperinteeseen, mm. urbaanistooreihin ja hölmöläissatuihin. 9A-luokan oppilaat innostuivat kirjoittamaan Tuusulanjärven maisemiin sijoittuvia kansantarinoita:

Sarvikallion huutava poika

Eräänä kesäpäivänä 1980-luvun alussa 15-vuotias järvenpääläinen poika nimeltä Kalle lähti aamunkoitteessa Sarvikalliolle uimaan. Kalle pyysi mukaansa parhaan ystävänsä Tuomaksen. Pojat lähtivät kauppaan ostamaan mehua ja karkkia uimareissua varten.

Pojat saapuivat Sarvikalliolle, ja sää oli aurinkoinen ja kesäinen. He hyppivät alemmilta kallioilta ja uivat rannan lähellä. Pojat olivat hyppineet ja uineet koko päivän, ja Kalle sai illan koittaessa uhkarohkean idean mennä Sarvikallion ylimmille kallioille ja hypätä sieltä. Tuomas oli ideaa vastaan, mutta Kalle aikoi silti hypätä. Matkaa kalliolta alas on noin 20 metriä.

Kalle otti kovat vauhdit ja hyppäsi veteen, mutta hypyn aikana tuulenpuuskan takia Kalle menetti kontrollin ja iskeytyi veteen vatsa edellä. Tuomas katsoi koko hypyn ylhäältä ja näki, kuinka Kallen sisäelimet purskahtivat ulos tämän vatsasta Kallesta. Vesi oli verestä punainen, ja Kalle kellui shokissa pinnalla. Tuomas juoksi kallion rinteen alas ja ui Kallen luokse koettaen pelastaa häntä tuloksetta. Hän näki, kuinka Kalle vajosi pohjaan. Tuomaksen uidessa Kallen luokse hän kuuli vielä Kallen veden alta kuuluvat viimeiset tuskan huudot.

Legendan mukaan jos Sarvikalliolla ui tai hyppii kesäloman alussa, voi illalla kuulla Kallen tuskanhuudon veden alla. Huudon voi kuitenkin kuulla vain silloin, kun Kallen henki haluaa varoittaa uimareita jostain.

Kuuma Tuusulanjärvi

Haaveili muuan Matti, että hänellä olisi rahaa lomamatkaan Islannin kuumille lähteille. Oli Matti kuitenkin köyhä. Katsoi ikkunastaan, ja ulkona näkyi kaunis talvisen Suomen Tuusulanjärvi. Menipä hän eräs kaunis päivä sitä katselemaan ja tokaisi itseksensä: “Sainpas älynväläyksen. Tulihan lämmittää asioita. Teenpä sillä järven lämpimämmäksi, jotta pääsen kuumaan lähteeseen. ” Niinpä päätti Matti hakea varastostaan pikkuisen bensakanisterin. Kaatoi kaiken bensan ulos, otti sytyttimen ja tuikkasi tuleen jään.

Jää suli, ja katsoi Matti tyytyväisenä. Laittoi hän kätensä veteen, mutta vain päättääkseen, ettei vesi vielä ollut tarpeeksi kuumaa. Meni sohvallensa makaamaan saadakseen ajan kulumaan järven lämmetessä. Sattuipa Matti kuitenkin nukahtamaan, ja vesi oli hänen nukkuessaan kuumuudeltaan alkanut kiehua. Meni hän herättyään takaisin ulos, otti pois vaatteensa ja astui veteen.

Koko järvi kuitenkin haihtui olemattomiin siinä samassa. Käveli muuan juoppo rantakadulla järven vieressä, ja sattui huomaamaan ällikällä lyödyn, tyhjentyneen järven pohjalla makaavan Matin. Selvästi humalassa sanoi: “Mikäs on, kun noin palaneena siellä makoilet? Ihan selväkö nää olet?” Ei Matti mitään vastannut, makasi vain, kunnes juoppo veti hänet ylös. Hänen kiitettyään ja käännyttyään kotiin kuului vielä: “Elä ny enää sinne kaatuile, luistelu on kuules talvihommaa.” Eipä ymmärtänyt Matti juopon horinoista, eikä oikein enää vuodenajoistakaan.

Ei hän lannistunut, vaan myhäili tajutessaan, että oli saanut kokea Islannin kuumat lähteet ihan ilmaiseksi Tuusulanjärvessä.

“Miks sun on aina pakko olla tollanen ilonpilaaja?”

“Hei, muistuta mua miks meidän piti tulla tän järven rannalle keskellä yötä?”
“Olli kertoi sen kaverin serkun näkevän hirviön, joka nousee järven pinnalle kuunvalolla ja etsii eläviä hukutettavaksi.”
“Siis sun isoveli kertoi sulle että järvessä asuu hirviö? Et voi olla tosissas! Mun mutsi suuttuu, jos se huomaa et me livahdettii ikkunasta ulos sen takia koska sä halusit juosta taikaolennon perässä!”
“Me palataan ennen ku se huomaa, mä haluun vaan nähä sen ite.”
“Siis näkkiäkö me etitään? Etkai sä sellaseen lastentarinaan usko?”
“En mä puhu näkistä, vaan mä puhun siitä olennosta, jonka se kaverin serkku näki. Se sano sen tulevan esiin kuunvalossa”
“Hä?”
“Joo, se sano et sil oli hevosen vartalo ja et jalkojen sijasta sill on kuus kättä, ja et sillä on suomuinen kaula, jonka se venyttää pinnan ylle, että se voi napata saaliin sillä. Sit se ottaa sust kiinni sen terävillä hampailla ja vetää sut rannalle, jolloin se hukuttaa sut sen käsien avulla.”
“Täh?”
“Mitä häh?”
“Siis järvellä on kuuskätinen käärmehevonen, joka löytää kaiken elävän lähistöllä ja hukutta ne? Ja vaan sun isoveljen kaverin serkku on nähny sen ja selvis vielä elossa? Tiedätsä kuinka hullulta kuulostat?”
“Miks sun on aina pakko olla tollanen ilonpilaaja?”
“Mä en oo ilonpilaaja, vaan mä ajattelen realistisesti! Mitä jos jommallekummalle tapahtuu jotain, eikä me voida mennä pyytää keneltäkään apua? Mitä jos joku random hyökkää kimppuun ja tappaa meidät? Mul on oikeita pelkojä, mä en elä missään fantasiamaailmassa!”
“Kurkataan edes! Me tultiin jo näin pitkälle, ei oo syytä kääntyy takas.”
“No fine, mut jos siel ei oo mitään oot mulle Remix-pussin velkaa.”
“Nähääs sit perillä.”
“Joopa joo.”


Sävellysyö

Suuren taiteilijan kuolemasta oli kulunut viisitoista vuotta. Koko Järvenpään kaupunki juhli Jean Sibeliuksen, Suomen suurimman säveltäjän, elämää ja tuotoksia. Pidot ulottuivat Tuusulanjärven molemmille puolille, ja monet kaupunkilaiset ottivat niihin osaa. Tervanokan rannassa oli uintimahdollisuus, ja Vanhankylänniemen puistot olivat niin täynnä ihmisvilinästä, ettei seuruettaan erottanut, ellei ollut kirahvin matkassa.

13-vuotias taiteilija(nalku)tyttö vietti kesäpäiväänsä Ainolan liepeillä. Tyttö oli kovin taiteellinen, ja hän rakasti viulun- ja sellonsoittoa. Hän vietti kesäiltojaan laulellen ja säveltäen sekä maalaten tunteitansa paperin ohella myös musiikin avulla. Hän oli aina halunnut tavata suurimman idolinsa, Jean Sibeliuksen, mutta tämä oli kuollut ennen kuin tyttö oli edes syntynyt. Hänen äitinsä oli kertonut työskennelleensä Ainolassa kotipiikana ennen kaksospoikiensa syntymää.

Mäntyjen katveessa lekotellessaan tyttö kuuli tutun sävelmän. Katsettaan nostaessaan hän huomasi pienen satakielen livertämässä koivunoksalla. Tyttö alkoi seurata lintua, ja koko ajan sävelmä vahvistui. Pian, juostuaan sata metriä Ainolan pihasta, tyttö huomasi tumman hahmon. Hahmo oli kookas mies, jolla oli pelkkää mustaa päällä. Hänellä oli myös silinterihattu ja kävelykeppi. Voisiko se olla?

Tyttö muisti alitajuntaisesti äitinsä laulelleen Sibeliuksen sinfonioita joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Hän katseli miehen paperinippuja ja ahdistunutta maanpoljentaa.

”Perkele!” mies viskasi paperinippunsa maahan ja polkaisi päälle. Sitten hän sytytti piippunsa, istui kivelle ja alkoi puhua lintuselle.

”Anteeksi”, tyttö rykäisi ja astui koivun takaa esiin. ”Mitä te teette?” Mies katsoi tyttöä hämmästyneenä ja hymähti sitten: ”Yritin tässä säveltää, mutta tuo pikku pirulainen vain muistuttaa minua epäonnistumisistani!” ”Oletteko te Jean Sibelius?” tyttö kysyi epäuskoisena. ”Olenpa hyvinkin, mutta kukas sinä olet?” ystävällisten kasvojen taivaansiniset silmät tuijottivat tyttöä uteliaina.

”Sävellättekö te... kahdeksatta sinfoniaa? Äitini oli piikana ja muistaa sävellyksenne perin pohjin. Hän laulaa niitä minulle iltaisin. Kuulin, että heititte kahdeksannen sinfonianne takkatuleen, sillä ette koskaan olleet tyytyväisiä lopputulokseen”, tyttö vastasi tietävän näköisenä. ”Osaatko säveltää?” Sibelius kysyi. ”Osaan”, vastaus kuului kuin tykin suusta.

Sibelius istutti nuoren tytön viereensä sammaleiselle kivelle, tarjosi piippua ja sitten kertoi elämäntarinansa. Sitten he ottivat viulunsa ja aloittivat urakan, joka kesti läpi yön. He sävelsivät säveltämistään lintujen säestäessä, ja toki välillä söivät voileipiä. Keskiyön tunteina he saivat Sibeliuksen kahdeksannen sinfonian valmiiksi. Sibelius kehotti tyttöä menemään kotiin ja kiitti siitä, että sai viimein elämäntyönsä valmiiksi ja pääsi nukkumaan ilman häiriötekijöitä.

Aamulla tyttö löysi sävellyspaperit vierestään. Hän vei ne Ainolan metsään, sinne, missä he olivat olleet yhdessä. Hän jätti paperit kivelle. Sitten hän kääntyi ja meni takaisin kotiin. Kahdeksannesta sinfoniasta ei sen koommin kuultu, mutta huhutaan, että tyttö ja Sibelius soittavat sitä taiteilijan syntymäpäivänä samaisessa metsässä.

Kirjoittajina 9A-luokan oppilaita