torstai 5. marraskuuta 2020

Mielipidekirjoituksia koulusta


 

8B-luokan oppilaat kirjoittivat syyskuussa äikän tunneilla mielipidekirjoituksia eri aiheista. Osa aiheista liittyi kouluun. Tässä muutama kouluaiheinen mielipidekirjoitus: 

 

Läksyjen tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa  

  

Rankka opiskelupäivä koulussa alkaa olla takanapäin, kävelen kotiin väsyneenä koulupäivän päätyttyä. Pääsen kotiin ja muistan, että koulusta tuli hirveästi läksyä. Väsyneenä rupean niitä läksyjä väsäämään valmiiksi, jotta koulusta tulisi hyvä numero ja päättötodistus olisi hyvä, jonka avulla saan hyvän työpaikan. Onko se kuitenkaan oppimista, Jos läksyjä tulee hirveästi ja päivä menee niiden tekemiseen, jolloin läksyjen tekoon ei jaksa keskittyä.  

Läksyjä tulee paljon, aika ei riitä ja opiskeluun pitäisi riittää energiaa. Läksyt vaikuttavat arvosanaan, mutta niitä ei kerkeä tekemään, se stressaa, koska ne jäi tekemättä. Osaaminen on huippuluokkaa, mutta läksyt on jäänyt aina tekemättä, jonka takia arvosana ei riitä huipputasolle.  

Minusta koulu on opiskelua varten ja kouluun mennään, kun halutaan opiskella. Koti ei ole opiskelua varten, kotona on muita töitä ja kotona kuuluu rentoutua. Jos joutuu opiskelemaan kotona ja keskittymään kouluun, se stressaa ja kuluttaa motivaatiota opiskeluun, eikä koulussa jaksa enään keskittyä opiskeluun. Olen myös huomannut, että kukaan ei pidä läksyistä ja ne aiheuttavat stressiä. Eikä kaikilla ole aikaa tehdä läksyjä.  

Läksyjen tarkoitus on palauttaa mieleen koulussa opittuja asioita ja edistää oppimista, jonka takia sen ei pitäisi alentaa arvosanaa, jos ne jää tekemättä. Ratkaisuna ehdottaisin läksyjen asettamisen vapaaehtoisiksi ja plus tehtäviksi. Tällöin arvosanaan vaikuttaisi osaaminen, ei läksyt. Jos läksyt olisivat vapaaehtoisia, jaksaisi koulussa keskittyä paremmin opiskeluun, koska kotona ei tarvitsisi tehdä läksyjä, eikä koko päivä mene opiskeluun ja oppiminen sujuisi paremmin.  

 

Pakkoruotsi on turhaa  

  

Koulussani opiskellaan Ruotsia, jota kutsutaan pakkoruotsiksi. Pakkoruotsi on turhaa, koska me Suomessa joudutaan opiskella Ruotsia mutta Ruotsissa ei opiskella Suomea. Jos menee ulkomaille niin yli puolet turisteista puhuu Englantia.  

Pakkoruotsia ei pitäisi opiskella koulussa, koska juuri kukaan ei pidä siitä ja kukaan ei osaa sitä. Itse en pidä pakkoruotsista, koska se on vaikea kieli opiskella ja puhua. Pakkoruotsista on sinänsä hyötyä, koska ne ketkä haluavat osata Ruotsia pystyvät opiskella sitä. Pakkoruotsista on myös haittaa sillä jotkut kokevat sen turhaksi, vaikeaksi kieleksi opiskella ja puhua ja jotkut taas eivät vain tykkää Ruotsista.   

Pakkoruotsia on pakko opiskella, koska se kuuluu kouluun, koulun käyntiin ja opetussuunnitelmaan. Vaikka et haluaisi opiskella Ruotsia koulussa niin tulet törmäämään joka tapauksessa Ruotsiin koulunkäynnin aikana. Pakkoruotsista seuraa se, että sitä pitää opiskella peruskoulussa ja vielä peruskoulun jälkeen lukiossa tai ammattikoulussa.  

Pakkoruotsista on sinänsä hyötyä, koska jotkut saattaisivat halutakin opiskella Ruotsia ihan innolla. Pakkoruotsista on myös haittaa jollekin, koska Jotkut eivät pidä Ruotsista, joiden mielestä Ruotsi on vaikea kieli ja joidenkin mielestä Ruotsi on vain turhaa opiskella.  

Itse ehdottaisin, että pakkoruotsi poistettaisiin ja pakkoruotsin tilalle tulisi vaihtoehtoinen Ruotsi. Vaihtoehtoinen Ruotsi toimisi niin, että ne ketkä haluaisivat opiskella Ruotsia niin voisivat mennä vaihtoehtoiseen ruotsiin ja kaikki loput voisivat opiskella ilman Ruotsia.    

Vaihtoehtoinen Ruotsi olisi tosi iso plussa niille ketkä inhoavat Ruotsia, koska niiden ei sitten tarvitsisi opiskella Ruotsia enää koulussa ja sitten he pääsisivät eroon ruotsista. Vaihtoehtoisesta ruotsista olisi myös haittaa, koska sitten ne ketkä sitä ei opiskele ei ikinä oppisi puhumaan Ruotsia ja jos tulee tilanne missä pitäisi puhua Ruotsia niin he eivät sitten osaisi siinä tilanteessa puhua Ruotsia.  

  

Koulun välituntien pituus  

 

Minun mielestäni koulun välitunnit ovat liian pieniä. Luulisi tietenkin että 15 minuuttia joka tunnin välissä on tarpeeksi, mutta näin ei ole. Olemme juuri olleet opiskelemassa tunnin ja sen pitäisi riittää vessatauoksi, pieneksi hengähdykseksi, luokan vaihtoon ja kirjojen esille ottamiseen. Se riittää juuri ja juuri siihen, että käy äkkiä vessassa ja vaihtaa luokan. Ehkä vaihtaa pari sanaa luokkalaisten kanssa. En tietenkään ehdota, että keittäisimme teet ja ottaisimme päiväunet, mutta 5 minuuttia extraa välituntiin ei olisi pahitteeksi, jos vaikka pitää käydä pidemmällä vessakäynnillä.  

Jos ei saa hengähtää kunnolla raskaiden tuntien välillä, aktiivisuus todennäköisesti laskee seuraavalla tunnilla huomattavasti. Kaikki edellisellä tunnilla opittu on vielä pyörimällä päässä ja meidän oletetaan menevän heti seuraavalle tunnille. Varsinkin koepäivinä pieni hengähdys tuntien välissä olisi mukava. Jos menee koko päivän tunnilta toiselle ja välissä on vain aikaa käydä vessassa ja vaihtaa kuulumisia päivän lopussa on jo tosi väsynyt, riippumatta siitä kuinka hyvin tai paljon on nukkunut viime yönä.  

Jopa vain viiden minuutin lisä välituntiin voisi auttaa paljon. Siinä kerkeäisi kuunnella hetken musiikkia ja löytää mukava paikka istua ja jutella. 5 minuuttia ei yksin ole paljon, mutta kaksikymmentä minuuttia on paljon enemmän kuin viisitoista.  

Tiedostan, että se lisäisi koulupäivän kestoa, mutta se ei varmaan paljoa haittaisi. Viisituntiseen päivään tulisi vain 20 minuuttia lisää. 

 

Kirjoittajat ovat 8B-luokan oppilaita

Kuvituksena on yläkoululaisten piirtämää kukkaloistoa marraskuun harmauteen 🙂








tiistai 3. marraskuuta 2020

Tätä mieltä minä olen!

 8B:n kirjoittamissa mielipidekirjoituksissa otetaan kantaa mm. ennakkoluuloihin, sukupuolineutraaleihin eriöihin, metsien roskaamiseen ja kasvisruokaan. Painavaa sanaa ajankohtaisista asioista! 

 

Voimistelulajeihin liittyy paljon ennakkoluuloja  

  

Jos kerron harrastavani voimistelua/joukkuevoimistelua saan osakseni paljon erilaisia hyvin ennakkoluuloisia kysymyksiä ja kommentteja. Kuten “näytä spagaatti” tai “osaatko voltin?” Jälkimmäinen kysymys ei ole yhtä häiritsevä, jos kertoo vain harrastavansa voimistelua, sillä voimistelulajeja on yhdeksän erilaista. Voimistelijoita on kuitenkin eri tasoisia, jolloin venyvyyteen tai muihin taitoihin liittyvät kysymykset ovat todella epäkohteliaita.  

Voimisteluun liittyy muitakin ennakkoluuloja, joista saatetaan sanoa. Mielestäni pahin asia, jonka voi sanoa voimistelijalle ääneen on “ethän sä voi olla voimistelija, ku voimistelijathan ovat tosi laihoja tai alipainoisia”. Tämä on mielestäni todella kohtuuton kommentti, sillä monella voi olla suuria ulkonäköpaineita, jolloin tuollainen kommentti voi pahentaa tilannetta. Kommentti voi loukata myös niin sanottuja “laihoja” voimistelijoita, koska heidän oletetaan olevan alipainoisia.   

Vanhassa joukkueessani eräs joukkuelaiseni sai kokoon liittyvän kommentin ja oli lähellä lopettaa lajin kokonaan. Ja olen saanut itsekin asiattomia kommentteja ja kysymyksiä. En usko, että on olemassa voimistelijaa, joka ei ole saanut asiattomia kysymyksiä tai kommentteja. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita kommenttejaan pahalla, vaan ovat vain puhtaasti uteliaita.  

Miltä tuntuisi, jos sinun painoasi tai taitojasi arvosteltaisiin harrastuksesi perusteella tai, sen perusteella, että sinulla ei sellaista? Kaikkien pitäisi mielestäni miettiä enemmän ennen kuin sanoo jotain, sillä sanatkin voivat satuttaa paljon. Jos saa esimerkiksi paljon painoon liittyviä kommentteja voi pahimmassa tapauksessa kehittyä syömishäiriö. Harrastuksessa voi päästä pakoon stressiä tai muita ongelmia, jolloin harrastuksista sanotut huonot asiat voivat aiheuttaa lisää huonoa oloa, eikä sitä pääse pakoon edes harrastuksissa.  

 

 

Sukupuolineutraalit vessat yleisimmiksi?  

  

Oletko ikinä tuntenut oloasi epämukavaksi julkisten vessojen takia? Itse en ole ainakaan kauhean montaa kertaa, ja silloinkin ne ovat liittyneet vessojen siisteyteen, tai kauheisiin ihmismääriin, mutta sen sijaan tunnen ihmisiä, ketkä oman sukupuoli identiteettinsä takia välttävät niitä, kuin ruttoa. Nykyään pystyt löytämään sukupuolineutraaleja vessoja muutamista paikoista, mutta et ehkä läheskään niin useasta paikasta kuin voisi olla tarpeellista. Kouluissa on jo ruvettu muutamaan tätä vaihtamalla vessoja sukupuolineutraaleiksi, mutta se, että yhdessä paikassa asiat rupeavat toimimaan paremmin ei riitä vielä. Tällaisia vessoja pitäisi löytyä paljon enemmän ja yhä useammasta paikasta.  

Sukupuolineutraalit – tai yleisemmin kutsutut unisex vessat ovat ruvenneet yleistymään vuosien saatossa, mutta niitä ei edelleenkään kauhean tiheään näe käydessään, vaikka kauppakeskuksessa. Ja tämä on mielestäni ongelma. Suurimpia syitä miksi unisex vessoja pitäisi olla enemmän on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti määrittele omaa sukupuoltaan naiseksi tai mieheksi, jolloin julkisessa vessassa käyminen voi olla hyvinkin epämukavaa. Lisäksi pelkästään maskuliinisemmalla pukeutumisella voi saada varsin epämukavia katseita osakseen, jos naisten vessaan menet. Tällaista itse olen todistanut harmillisen usein.  

Sukupuolineutraalit vessat korostaisivat tasa-arvoa, sekä pystyvät jopa opettamaan lapsille pienestä pitäen, että myös tällainen on täysin okei, eikä tarvitse noudattaa tiukkoja sukupuolirooleja. Ehkä samalla myös muutama aikuinen viisastuisi ja päivittäisi maailmankuvansa nykypäivän tasalle. Olen nimittäin tullut huomanneeksi, että usein nämä vanhanaikaisesti asiaan suhtautuvat ihmiset ovat nimenomaan aikuisia, eivätkä vaikka lapsia tai nuoria.   

Moni ihminen sanoo unisex vessojen olevan hyvinkin likaisia ja törkyisiä, mutta itse en ole ainakaan käynyt kovin montaa kertaa mitenkään erityisen siistissä julkisessa vessassa. Huono siisteys ei nyt siis automaattisesti taida liittyä sukupuoliin, ketkä vessaa käyttävät. Vessojen siivous taitaa olla suurin syy vessojen hyvään tai huonoon siisteyteen. Lisäksi unisex vessat vaikuttavat olevan kooltaan suurempia, mikä on varsin mukava asia. Pienet vessakopit eivät luultavammin lukeudu kenenkään lempi asioihin tässä maailmassa.  

Paras ratkaisu tilanteeseen mielestäni olisi lisätä sukupuolineutraalien vessojen määrä. Lisäksi jos vessat alkavat näyttää hyvinkin likaisilta, niin ehkä niitä voisi siivota hieman useammin. Uskon, että tällaisella muutoksella olisi paljon positiivisia vaikutuksia. Ja kiinnostaako ihmisiä loppujen lopuksi, kuka on viereisessä kopissa ja mitä heidän housuistaan löytyy?   

 

Miksi metsiä pitää roskata?  

  

Kävelen polkua, joka on keskellä metsää. Metsässä on rahallista ja vain linnut visertävät ja tuuli humisee puissa. Kohta näen muoviroskia isossa kasassa keskellä metsää. Ja noin kahdenmetri päässä on roskis. Mietin miksi ne ovat siinä maassa eikä roskiksessa, joten alan kerätä roskia taskussani olevalla pussilla.  

Pienenä ja nykyäänkin käyn metsässä vapaa ajalla, koska siellä pystyy tehdä kaikenlaista esim. Leikkiä, retkeillä, sienestää, marjastaa ja lenkkeillä. Metsä on tärkeä paikka minulle ja varmaan myös monelle muullekin. Miksi niitä pitää roskata ja tuhota, kun niissä on yleensä roskiksia? Vaikka ei olisikaan roskista niin voit ottaa roskasi mukaan ja heittää kotona roskikseen. Oletteko ajatellut, että me emme pysty elämän ilman luontoa, koska me emme pysty tuottamaan happea itse.   

Tietenkin, jos haluat tuhota luonnon ja kokomaapallon niin siittävään, mutta se ei ole välttämättä järkevää. Ajattele muitakin ihmisiä ja eläimiä, jotka ehkä haluavat elää vielä pitkään. Minä haluaisin, että metsiä ei roskata, koska eläimet ja ihmiset tarvitsevat metsiä elämiseen. Älä mene metsään, jos haluat roskata, etkä pidä metsästä. Älä mene metsään, jos et tykkää olla siellä.  

Minun mielestäni roskiksia pitäisi olla enemmän metsissä ja luontopoluilla, joissa ei ole uhan alaisia eläimiä.  ajattele, jos menet metsään ja siellä ei ole yhtään roskia ja eläimet ovat hengissä ja saat otettua mahtavia valokuvia.   

 

Kasvisruoka on hyväksi ihmiselle ja ympäristölle  

  

Mielestäni kaikkien pitäisi sisällyttää kasvisruokaa ruokavalioonsa mahdollisuuksien mukaan. Lihatuotanto on usein tavoin ongelmallista, kun toiminnan eettisyys ja eläinten oikeudet tulevat puheeksi. Lihatuotanto aiheuttaa merkittävän osan ihmisten tuottamista kasvihuonepäästöistä. Kasvisruoan päästöt ovat yleisesti huomattavasti liharuokia pienemmät. Kasvisruoka on monesti myös terveellisempi vaihtoehto liharuokaan verrattuna.   

Ymmärrän, että liharuoat ovat tuttu ja turvallinen vaihtoehto arjessa. Kasvisruoka voi vaikuttaa vieraalta ja työläältä, jos siihen ei ole tutustunut. Moni myös pitää lihan mausta. Joulukinkku voi kuulua joulupöytään, eikä juhla välttämättä tunnu samalta ilman sitä. Lihan syöntiä ei tarvitse kuitenkaan lopettaa kokonaan, sillä pienilläkin valinnoilla on vaikutusta. Perinteistä ei tarvitse täysin luopua, mutta niitäkin voi halutessaan muuttaa. Lihaa syödessä on hyvä suosia luomutuotteita, joiden tuotannossa eläinten hyvinvointia on ajateltu.   

En ole itse syönyt ollenkaan lihaa vuoteen. Aloitin muutoksen vähentämällä lihansyöntiä ilman tavoitteita. Lihan jättäminen pois ruokavaliosta kokonaan tapahtui huomaamatta. Se on tuntunut minusta alusta lähtien oikealta valinnalta. Omasta ja tuttavien kokemukesta osaan sanoa, että lihaa ei tee enää mieli hetken totuttelun jälkeen, eikä sen syömistä tule pahemmin edes ajatelleeksi.  

Mediassa on kattavasti tietoa kasvisruoasta ja sen valmistuksesta, jos siihen on valmis tutustumaan. Kasvistuotteita on markkinoilla nykyään paljon erilaisia, joista varmasti löytyy jotain mieluista. Suuri osa tuotteista muistuttaa lihaa, ja niiden valmistus ei juuri eroa lihan valmistuksesta. Kasvisruoan syönnin ei siis tarvitse olla vaikeaa. Muutoksen voi halutessaan aloittaa täysin vaivatta esimerkiksi valitsemalla ravintolassa lihattoman annoksen.  

 

Kirjoittajat ovat 8B-luokan oppilaita.

Kuvituksena on alakoululaisten kuvistöitä.







sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Kierrätysompelua käsitöistä

Seiskaluokkalaiset ovat pehmeiden materiaalien jaksolla saaneet työstettäväksi vanhoja farkkuja. Oppilaiden tehtävänä oli keksiä joku ompelutyö, jonka farkuista voi toteuttaa. Työ ei saanut olla vaate, mutta muuten työn sai suunnitella itse.

Farkuista leikattiin ja ratkottiin irti kaikkia mahdollisia eri osia. Oppilailla oli tosi luovia ideoita, mitä kaikkea vanhoista farkuista voikaan ommella! Tunneilla syntyi mm. olkalaukkuja, vyölaukkuja, penaaleja, koiran huiveja, pyörän satulapussi, säilytyspusseja mm. puhelimille, tyynyjä sekä ristinolla-pelejä. Lopuksi harjoiteltiin vielä kankaanpainantaa. Omaan valmiiseen työhön sai painaa yksityiskohdan, tai painantaa sai harjoitella erilliselle kankaalle. 



 

perjantai 30. lokakuuta 2020

Halloween-hirmuilua Yhteiskoululla



Korona vaikutti Yhteiskoulun Halloween-järjestelyihin, mutta päivän aikana koululla kuitenkin nähtiin erilaisia Halloween-hahmoja ja yhteen luokkatilaan oli järjestetty perinteinen Kammokuja. 


HiRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRmua Halloween-aikaa kaikille!












sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Sieniä sateella, ruskalehtiä maassa!

 


Alakoulun tunneilla on tehty havaintoja syksyn merkeistä luonnossa ja taltioitu havaintoja kuvistöiksi. Samalla on opiskeltu, mitkä sienet sopivat ruokasieniksi ja mitkä eivät sekä miksi lehdet vaihtavat värinsä syksyisin ja puut pudottavat lehtensä.







 

keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Jinglejä mainostarinoista

8 B-luokka on syksyn aikana tutkinut ruokaan liittyviä mainoksia, kirjoittanut niihin liittyviä mainostarinoita sekä suunnitellut ja säveltänyt mainoksiin ja mainostarinoihin sopivia jinglejä eli radio- ja televisiomainoksissa käytettäviä pieniä sävelmiä tai sellaisen katkelmia:





 




Kahdeksanvuotias Sissi tulee koulusta ja sanoo äidilleen, että tarvitsee pienet eväät seuraavaan koulupäivään. Äiti alkaa kaivella kaappeja ja ehdottaa kaikenlaista Sissille evääksi kouluun, mutta mikään ei kelpaa. Äiti alkaa käydä toivottomaksi, kunnes keksii mitä tehdä. “Sissi kulta lähdetäänkö kauppaan hakemaan sinulle jotain evästä?” äiti kysyy. “Okei”, Sissi vastaa.  

He saapuvat kauppaan ja lähtevät etsimään hyviä eväitä Sissille. He käyvät vihannes- ja hedelmäosastolla, keksiosastolla ja leipäosastolla, mutta mikään ei kelpaa Sissille. Lopulta he menevät kylmähyllyille ja kävelevät hetken eteenpäin, mutta Sissiä ei kiinnosta mikään. Yhtäkkiä Sissi pysähtyy. “Mitä nyt Sissi?” äiti ihmettelee. “Minä haluan näitä evääksi”, Sissi sanoo. Äiti tulee lähemmäksi ja yllätyksekseen näkee Sissillä kädessä pussillisen Babybel juustoa. “Kai sinä Sissi tiedät mitä se on?” äiti kysyy huvittuneena. “Joo, yhellä meiän luokkalaisella oli näitä viimeks, ku piti olla eväät ni mä sain maistaa. Nää on tosi hyvii”, Sissi kertoo. “Eli saanko äiti, kiilttii”, Sissi anelee. “No hyvä on”, äiti myönyy. He ostavat Sissin Babybel juustot ja menevät kotiin.  

Seuraavana päivänä sissi tulee koulusta iloisena ja sanoo, että heidän retkensä meni hyvin ja, että hän oli syönyt kaikki hänen Babybel juustonsa. “Osta sinäkin Babybl juustoa lapsillesi niin saat heille helpot eväät”, Sissin äiti twiittaa.  

 

“Eräänä aamuna heräsin ja tajusin nukkuneeni pommiin. Nousin ylös, puin vaatteet ylleni, pesin hampaani ja juoksin alakertaan. Yhtäkkiä tajusin, että minun pitäisi syödäkin jotain. Menin keittiöön, tutkin jääkaapin ja kuivakaapit enkä löytänyt mitään järkevää syötävää. Sitten huokasin ja samassa näin keittiönpöydällä leipäpussin, josta otin leipää mukaan työmatkalle. Työmatkalla muistin, että se leipä on pelastanut minut ennenkin arjen kiireissä.”  Pelasta sinäkin itsesi arjen kiireiltä ja osta Vaasan ohut 100% kauraleipää. Se on helppo ja hyvä, kun siihen laittaa täytteeksi esim. vihanneksia.  

  

“Takana oli pitkä ja harmaa työpäivä ankeassa työpaikassani. Ulkona satoi kaatamalla vettä, mutta olinkin unohtanut sateenvarjon. Voi hitsi! Kävelin myrskyävässä sateessa kotiin, ja tietenkin kastuin läpimäräksi työläppärini mukaan lukien. Astuin kotiovestani sisään ja tunsin kylmien väreiden tärisyttävän ihoani. Mutta onneksi keittiötasolla oli grandola hyvän mielen mysliä. Kun sitä sain syötyä jugurtin kera, tuli heti parempi ja pirteämpi olo, ja koko päivä tuntui jo paremmalta ja aurinkoisemmalta.”  Grandola hyvän mielen mysli on kotimainen täyskauraa sisältävä mysli kolmessa maussa.   

 

Loput mainostarinat pääsee lukemaan tästä linkistä: 

 




 
 
 




tiistai 20. lokakuuta 2020

The Song

 

 

 

Ever since December 20th he was the talk of the town. Previously all the nosy rumors had been about neighbour's love affairs and mean bosses,  but ever since then the stories of the small town were filled by the handsome young man.  

                   I heard he sang good songs and dressed well. Blonde hair shining in the snow. This peaked my interest, and so I went to see him. The rumour of a singing young man never leaving the market was all around the town, so it wasn't that hard to locate the famous blonde. 

                  And there he was, in all of his beauty. Standing in the snow unphased by the surrounding world, singing. His smooth voice filled the snowy market with comforting warmth. The crowd around him grew bigger by the minute, but he didn´t seem to notice them at all. It was as if he saw right through them and kept on singing, voice flowing in the wind just like his long blonde hair. 

               All that he said in his songs, every word, note and syllable felt incredibly personal. Like each and every letter was meant just for me.  Like he had made the song entirely of what he found inside my head . I felt a little flushed with fever, thinking we  

might´ve met before. I knew we hadn´t, but listening to his smooth voice filled with regret and misery, it did feel like that for a while. 

               The following day I made my way to the office and saw, that the young man was not singing in the market like usual, but instead standing silent, brown eyes staring into nothing. I found it peculiar but didnt pay it much attention. 

                The next day he wasnt seen at all. Neither was the day after that. 

 I dont believe in god, but i´d say he is the closest thing to an angel i´ve ever seen. 


Kirjoittaja on 8B-luokan oppilas

Kuplassa Temalilla

 7. -luokkalaiset olivat Kupla-tapahtumassa Temalin nuorisotiloissa syyskuun puolivälissä.  Vierailun päätteeksi 7A-luokan oppilaat raportoi...