Tarinoita metsäretkeltä

 

7A-luokan oppilaat kirjoittivat äikän tunneilla tarinoita aiheesta metsäretki. Tässä muutama tarina:

Ongelma matkassa

Oli kello kahdeksan aamulla. Aurinko paistoi ja oli täydellinen sää. Eräs perhe oli suunnitellut lähtevänsä retkelle metsään. Vanhempi lapsi Roope auttoi äitiään pakkaamaan eväitä. Hän pakkasi jokaiselle kinkku juusto voileivät, rusinoita ja makkaraa grillattavaksi. Pian Roopen pikkusisko Lilli juoksi kuorittu omena kädessä, Roopen luo keittiöön. Hän ojensi omenan veljelleen, repun viereen. Hyvä, että Lilli oli muistanut omenat. Roope laittoi neljä juuri kuorittua omenaa reppuun. Nopeasti perhe puki päälle tarvittavat vaatteet ja pakkasi loppuun. Niimpä he sulkivat oven ja lähtivät autolle päin.  

Perhe saapui pienelle hiekka tielle keskellä metsää. Isä Miro pysäytti auton tien varrelle ja äiti Bella hyppäsi ulos autosta. Hän avasi takakontin ja otti repusta suuren kartan. Sitten hän tuli takasin autoon ja levitti ison värikkään kartan takapenkille. Yhdessä perhe tutkaili karttaa ja etsivät suuresta metsästä teitä ja polkuja jotka veisivät nuotiopaikalle. Kun nuotio paikka oli katsottu, Miro jatkoi ajamista lähimmälle metsä parkkipaikalle.  

Miro pysäytti auton. Kaikki tulivat ulos autosta. Metsässä tuoksui havupuut ja mustikan varvut olivat täynnä mustikoita. Hiekkatien varrella vieressä luikerteli pieni puro joka johti järveen. Linnut lauloivat ja kaksi oravaa kiipesivät nokkelasti puuhun pelästyen perhettä joka oli tullut autolla paikalle.Roope hymyili. Hän rakasti retkeilyä perheen kanssa. Lilli ei ollut niin iloinen. Hän jankkasi vain, että oli nälkä.  

Koko perhe käveli polkua pitkin. Roope käveli kaikkien edessä, Lilli perässään. Bella ja Miro tulivat perässä. Polku oli havupuiden havuja täynnä. Puiden juuret mutkittelivat ja tulivat maan alta, maan päälle. Linnut lauloivat ja jänikset juoksivat kilpaa pitkin metsäisiä reittejä. Pian perhe saapui pitkospuille, joka johti tietä järvenrantaa pitkin. Järvi oli pieni, mutta todella kaunis. Vesi oli todella kirkasta ja pääskyt lentelivät pitkin veden pintaa ja tekivät pyörteitä ja syöksjä kohti vettä. Kaikki kävelivät pitkospuita pitkin aivan hiljaa järven kupeessa.  

Yhtäkkiä Roope tajusi, että muilla perheen jäsenillä oli saappaat jalassa. Roope oli unohtanut vaihtaa autossa saappaat. Nyt hänellä oli jalassaan vain upouudet niken kengät. Roope sanoi siitä vanhemmilleen, mutta he sanoivat vain, että nyt pitää olla, vain varovainen. He jatkoivat matkaa. Pian Roope astui holtittomasti toisella jalallaan suohon, joka oli märkä ja kostea. Jalka uppoutui suoraan veteen ja koko kenkä oli nyt märkä. Juuri tästä Roopen äiti oli varoittanut. Märälle kengälle ei voinut enää mitään. Matkaa oli jatkettava kohti nuotiopaikkaa.  

Nuotiopaikalle saavuttuaan Roope istui puiselle penkille nuotion ympärille. Miro alkoi sytyttää nuotiota ja Bella ja Lilli ottivat eväitä esille. Roope riisui kenkänsä pois ja voihkaisi. Isä hymähti ja raapaisi tulitikkuun liekin. Hän laittoi tulitikun paperin palaan ja laittoi sen puiden keskelle nuotiossa. Nuotio syttyi hyvin. Kun isä oli sytyttänyt nuotion hän otti puukon esille ja alkoi veistää makkaratikkuja kaikille. Bella oli saanut jo eväät repusta ja alkoi avata makkara pakettia. Kun tikut olivat valmiit, liekehtivä nuotio sytytettynä ja eväät valmiina oli aika aloittaa grillaus. Roope juoksi ja otti makkaratikun. Hän solmi kenkänsä siihen ja laittoi sen varovasti nuotion viereen. Kaikki alkoivat nauraa, myös Roope.  

Lilli, Miro ja Bella laittoivat makkaran tikkuihin ja paistoivat ne. Koko perhe söi eväitä nuotion ympärillä. Palava nuotio lämmitti ihanasti viileässä tuulessa. Nuotio oli lämmin. Kun kaikki olivat valmiita ja nuotio sammutettu, he alkoivat pakkaamaan tavaroita. Kaikki oli valmita ja he kävelivät metsän läpi takasin autolle. Sitten he alkoivat ajaa kotia kohti.

 

                                                            Metsäretkellä  

Poika nimeltä Petri ja hänen siskonsa Riitta olivat pakkaamassa tavaroita, koska he ja vanhemmat ovat suunnitelleet retkelle lähtöä. Petri pakkasi makkaroita, tulitikkuja, omenoita ja vaihto sukat. Riitta pakkasi nallensa ja sukat. Äiti Mari pakkasi metsän kartan ja rusinoita. Isä Jouko otti autonavaimet ja porkkanoita.   

Jouko hyppäsi autoon ja huusi muille et tulkaa jo. Petri hoputti Maria ja Riittaa. He juoksevat autolle ja alkavat ajamaan. Mari ja Petri tutkii karttaa, että missä on makkaran paisto paikka. He pysähtyvät puolessa välissä matkaa vessassa ja syömässä. Petri ottaa kebab ranskalaiset ja Jouko ottaa kinkku ananas pizzan Mari ottaa vegaani hampparin ja Riitta ottaa kanakorin. He syövät hyvin ja käyvät vessassa ja lähtevät.  

         Jouko ajaa aika kovaa ja heillä kesti vain vähän aikaa. Jouko parkkeeraa auton metsän reunaan ja he hyppäävät autosta ulos ja lähtevät kävelemään joen reunaa pitkin. Jouko antaa Petrin johtaa matkaa makkaranpaisto paisto paikalle.  

         Petri johtaa matkaa hän alkaa tutkia karttaa ja ensin Riitta kaatuu ensin suohon ja sitten Petri astuu yhdellä jalalla suohon. Jouko joutuu kantaa Riitan makkaranpaisto paikalle. Petri sanoi, että hän ei jaksaisi kävellä enään paljoa.  

          Petri oli muita vähän edellä muita ja huusi, että löyty. Jouko meni sytyttämään nuotion. Petri ja Mari rupesi kasaamaan telttaa. Riitta vaihtoi vaatteet ja meni lämmittelemään ison nuotion luo. Petri ja Mari sai teltan kasaan ja meni nuotion luo. Petri alkoi paistamaan kenkäänsä, koska se oli aivan liti märkä. Jouko avasi makkara paketin ja teki viillot makkaroihin todella terävällä puukolla. Petri otti makkaran ja alkoi paistamaan. Tuli ilta ja he kävi pesemässä kädet ja hampaat ja rupesi nukkumaan. Jouko tajusi, että heillä oli vain yksi teltta, joten Jouko ja Mari joutui nukkumaan taivasalla.                                                              

                                                                   Epäonnen matka 

Veikkolan perhe oli suunnitellut iloista perheretkeä metsään. Perheen äiti (Tiina) ilmoitti lapsille retkestä ja käski heidät pakkaamaan. Lapset alkoivat pakata innokkaasti ja nopeasti, koska he olivat innoissaan retkestä. Ilo ei kestänyt kauaa, koska lapset alkoivat riidellä alle aikayksikön ja pakkaushetkestä syntyi kaaos. Vanhemmat olivat kireinä ja lapset olivat surullisia, joten kellään ei ollut hyvä mieli.   

Kun kaaos oli rauhoittunut, perhe lähti matkaan ja tunnelma oli taas aika iloinen. Äiti antoi kartan lapsille ja pyysi että he selvittäisivät, missä lähin majapaikka olisi. Lapset eivät ymmärtäneet monimutkaisesta kartasta mitään joten perhe eksyi keskelle metsää. Metsässä he harhailivat ympäriinsä tuloksetta. Tämän jälkeen äiti otti kartan ja he löysivät perille.  

Seuraavana päivänä perheen isä (Juha) sai idean, että he lähtisivät suoretkelle. Suoretkellä he kävelivät pitkospuita pitkin ympäriinsä. Tiina oli ottanut mukaan herkullisia eväitä ja he pysähtyivät syömään niitä suolla olevalle kivelle. Kun he olivat syöneet, he jatkoivat matkaa ja ihailivat maisemia. Lapset olivat olleet hienosti koko matkan eli he eivät olleet valittaneet yhtään, joten vanhemmat olivat heistä todella ylpeitä ja he toivoivat, että he jaksaisivat olla koko loppu matkan samalla tavalla.  

Yhtäkkiä kun he kävelivät, poika komastui omaan jalkaansa ja lensi suohon. Perhe sai pelastettua muut osat pojasta, mutta hänen jalkansa juuttui suohon. He joutuivat kutsua suovalvojan apuun. Suovalvoja veti pojan jalan suosta ja perhe kääntyi takaisin majapaikkaansa kohti, koska pojalla oli tukalat oltavat likaisissa vaatteissa.   

Viimeisenä iltana perhe sytyttää nuotion metsässä. He paistavat makkaraa ja vaahtokarkkeja sekä laulavat nuotiolauluja. Kaikki perheessä ovat todella onnellisia onnistuneesta metsäretkestä vaikka mutkiakin oli matkassa. Seruaavana aamuna perhe lähtee jo aikaisin kotiin ja he palaavat perus arkeensa.  

 

 

                                 Jännittävä retki Sarvikalliolle

Oli kaunis ja aurinkoinen lauantai aamu. Lyytisen perhe päätti lähteä eväsretkelle. Kalle ja Elisa pakkasivat herkulliset eväät reppuun. Vanhemmat pakkasivat tavarat autoon. Retkipaikka oli koko perheelle uusi. Perhe oli valmis lähtemään retkelle.   

Äiti Aija päätti katsoa karttaa jo etukäteen. Kalle huomasi kartasta korkean kallion. Isä Perttu tiesi, että se on Sarvikallion luontopolun korkein kohta. Noin 25m korkea. Kalle ajatteli kiivetä kalliolle. Vanhemmat ajattelivat, että se ei ole hyvä idea.   

Lyytisen perhe ihasteli kaunista Tuusulanjärveä. Tuusulanjärvellä oli paljon ihmisiä retkellä. Luontopolulla oli paljon erilaisia kasveja ja eläimiä. Kalle tunnisti niistä aika monta. Muu perhe oli laittanut saappaat jalkaan.   

Kalle päätti poistua pitkospuilta. Hän hypähti mättäälle. Mätäs painui kallen painon alla. Kallen kenkä kastui liti märäksi. Koska kallen kenkä oli märkä, hänen isänsä kantoi häntä. Elisa kantoi Kallen märkää kenkää.    

Onneksi Sarvikallion nuotiopaikka oli lähellä. Isä sytytti nuotioon tulen ja muu perhe alkoi paistamaan maukkaita makkaroita. Kalle sen sijaan joutui kuivattamaan omia kenkiä nuotiossa. Kallen mielestä hauskinta retkessä oli kengän paistaminen nuotiolla!   

Kirjoittajat ovat 7A-luokan oppilaita