Pikamuodin vaikutuksia
Monet suuret vaateteollisuuden liikkeet myyvät pikamuotia ja vaatejätettä syntyy suuresti. Esimerkkinä siitä on vaikka H&M. Suuri osa vaatteista, joita ei enää käytetä, menevät kaatopaikalle ja poltettavaksi. Pikamuoti on usein heikkolaatuista, halpaa, eikä kovin kestävää. Miksi vaatteita sitten ei yritetä tehdä kestämään? Monilla pikamuotia tekevillä työntekijöillä ei ole edes kunnon palkkoja tai työoloja. Kaikki vaateyritykset eivät kuitenkaan luultavasti myy pikamuotia. Monet ihmiset kuitenkin ostavat pikamuotia luultavasti siksi, koska se on yleensä halpaa.
Vaatteen matka raaka-aineesta liikkeeseen on pitkä ja siihen matkaan lukeutuu usein useitakin eri maita. Raaka-aineita, kuten puuvillaa tuotetaan esimerkiksi Myanmarissa. Puuvilla kerätään pelloilta ja viedään sitten tehtaaseen prosessoitavaksi. Työntekijät saattavat olla pitkiä työpäiviä pienellä palkalla työskentelemässä pellolla tai tehtaassa, eikä työolotkaan aina ole kummoiset. Työntekijöille pitäisi antaa enemmän palkkaa kovasta työstä, jota he tekevät. Toisaalta ihan kaikki vaateliikkeet eivät kuitenkaan luultavasti myy pikamuotia, jota tuotetaan edellä mainitulla tavalla, joten jos haluaa olla vastuullinen vaatteiden kuluttaja, voi etsiä liikkeen, joka myy mukavammin tuotettuja vaatteita.
Monissa liikkeissä vaatesesongin jälkeen myymättä jääneet vaatteet viedään kaatopaikalle tai poltettaviksi. Koska vaatteilla on nopea kierto, vaateteollisuus saastuttaa hyvin paljon. Vaatteiden tuottaminen raaka-aineista, sekä niiden hävittäminen saastuttavat ympäristöä. Raaka-aineista esim. Puuvilla vie paljon vettä, sekä maa-alaa. Myös vaateteollisuudesta meriin päätyvä mikrokuitu on mereneläville huonoksi. Toisaalta monet pikamuodin kuluttajat eivät varmaankaan edes tiedä, mitä vaatteiden tuottaminen tarvitsee ja käyttää. Vaateteollisuuden arvioidaan kuitenkin saastuttavat yhtä paljon kuin lentoliikenteen ja rahtilaivojen yhteensä.
Pikamuodista on monia haittoja monille tahoille, kuten ympäristölle ja ihmisille, jotka sitä tuottavat. Hyviä puolia siinä taitaa kuitenkin olla vain kuluttajalle. Halpa hinta on kuluttajalle usein miellyttävää. Osa vaatteiden kuluttajista yrittää kuitenkin tehdä harkittuja ja kestäviä valintoja vaatteiden oston suhteen. Luultavasti, jos suurempi määrä ihmisistä tietäisi pikamuodin seurauksia, he ehkä ostaisivat vaatteita harkitummin. Monet eivät luultavasti kuitenkaan tule edes ajatelleeksi koko asiaa vaatteita ostaessa.
Jos itse haluaa vaikuttaa asioihin, voi alkaa ostaa kestävämpiä vaatteita, vaikka ne eivät yleensä niin halpoja olekaan. Kannattaa myös yrittää käyttää vaatetta mahdollisimman kauan. Myös kierrättäminen on tärkeää, ettei ympäristö saastuisi niin paljon. Jos ei enää pidä vaatteesta, ei kannata heittää sitä roskikseen vaan voi esim. myydä vaikka kirpputorilla tai antaa hyväntekeväisyyteen. Suomessakin toimii esimerkiksi UFF-organisaatio, jolle voi antaa puhtaita ja ehjiä vaatteita, jotka menevät sitten hyväntekeväisyyteen. Voi myös kysellä ja vähän hiillostaa suuria muotiliikkeitä kysymyksillä esim. vaatteiden tuotosta ja niiden hävityksestä. Siinä ainakin voi saada tietoa liikkeestä ja voi päättää haluaako siitä liikkeestä ostaa vaatteita.
Lähteet:
Ohjelma: Verta, hikeä ja T-paitoja (Yle Areena)
Onko muodin mukana kulkeminen todella tärkeämpää kuin oma maapallomme?
Kauppakeskuksissa suurin osa vaatekaupoista ovat pikamuotiliikkeitä ja niissä olevat tuhannet vaatteet maksavat meille halvan hinnan, mutta huonon laadun. Isot yritykset tuottavat vaatteita vaan enemmän ja enemmän aina vain huonolaatuisemmiksi, jotta vaatteita ostettaisiin lisää. Ilmasto lämpenee, vesistöihin ja maahan päätyy järjettömästi kemikaaleja, jotka tekevät haittaa luonnolle ja eläimille. Aasiassa ihmiset paiskivat töitä vaarallisissa olosuhteissa, pitkiä päiviä kuumassa helteessä hyvin pientä palkkaa vastaan, jotta me saisimme ne “tarvitsemamme” uudet farkut. Heille on kuitenkin normaalia työskennellä sellaisissa olosuhteissa, sillä he ovat kuitenkin tottuneet siihen. Heitä ei haittaa, vaikka ei voikaan pukeutua muodikkaasti, meikata tai tehdä muita meille rikkaimmissa maissa asuville välttämättömiä juttuja.
Tämä on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen maapallo, jota tarvitsemme elääkseen. Eikö sen luulisi olevan tärkeämpää, kuin saada jatkuvasti markkinoille uusia biohajoamattomia vaatteita, jotka tulee lojumaan käytön jälkeen jopa satoja vuosia kaatopaikalla? Jos yhden t-paidan valmistamiseen menee noin 2 700 litraa vettä, paljon on kulunut jo pelkästään kymmenen tai sadan t-paidan valmistamiseen. Meriin pääsee vuosittain sama määrä mikrokuituja, joka vastaa 50 miljardia muovipulloa ja ne voivat päätyä kala- ja linturuokien kautta myös ihmisen elimistöön. 20 prosenttia teollisen tuotannon vuoksi veteen joutuvista saasteista vuodessa johtuu kankaan tuotannosta.
Tähän kaikkeen voisi olla ratkaisuna valmistaa vaatteita materiaaleista, jotka eivät vaadi paljoa vettä tai kemikaaleja, ja värjäyksessä käytettäisiin muun muassa erilaisia kukkia, kaarnaa tai mantelinlehtiä. Tällöin värjäysaineen voisi käyttää uudelleen eikä tarvitsisi heittää pois toisin kuin kemikaaliväriä. Kemikaalit nimittäin heitetään vesistöihin, joka on haitaksi luonnolle ja eläimille eikä vesi ole tällöin juomakelpoista. Se ei kuitenkaan olisi järkevää isoille yrityksille kuten H&M ja Vero Moda, sillä he tekevät vaatteita lyhytikäisiksi, jotta parin kuukauden päästä repsahtaneen vaatteen tilalle ostettaisiin taas uusi. Onko kuitenkaan tarpeellista tuottaa mielin määrin vaatteita huonoilla menetelmillä, jotka aiheuttavat enemmän hiilidioksidi päästöjä kuin lento- ja laivaliikenteestä?
Kaikki voivat kuitenkin vaikuttaa pienillä teoilla valtavasti. Vaatekaupoilla käydessä vaatteen materiaalin pitää kiinnitä huomiota ja suosio tuotteita, joissa on polyesterin ja puuvillan tilalla esimerkiksi pellavaa tai hamppua. Ne ovat hinnaltaan toki kalliimpia, mutta kestää paljon pidempään, eikä tarvitse heti parin kuukauden päästä ostaa uutta vaatetta toisin kuin halpavaatteiden kohdalla. Myös vaatteen väri kannattaa valita harkiten sillä, mitä vaaleampi väri sitä ekologisempi vaihtoehto se on. Vaatteiden huoltamisella on myös iso vaikutus sen käyttöikään, joka voi parantua jopa parilla vuodella, kun vaatetta hoitaa ja kohtelee oikein. Jos kaikkien vaatteiden käyttöikä kasvaisi parilla vuodella, tekstiiliteollisuuden kasvihuonepäästöt pienenisivät jo 44 prosentilla. Pieneksi tai muuten käyttämättömäksi jääneet vaatteet kannattaa antaa sukulaisille tai kierrättää kirpputorilla tai kierrätyskeskuksessa. Jos paitaan tulee reikä, voit mahdollisuuksien mukaan paikata sen tai tehdä siitä esimerkiksi rätin. Kannattaa yrittää löytää oma tyyli, sillä muodin mukana kulkemisen takia, joka vuosi joutuu ostamaan uudet vaatteet, jotta mahtuu mukaan trendiin.
Itselläni tuli todella huono omatunto, kun katsoin Verta, Hikeä ja T-paitoja – sarjaa, jonka katsoessa ensimmäistä kertaa näin, miltä vaatteiden tuotto todellisuudessa näyttää. Yritän jatkossa miettiä vielä enemmän ostaessani vaatteita etenkin, mitä materiaalia vaate on, kuinka paljon tarvitsen tuotetta ja kiinnitän huomiota myös värivalintaan, sillä aikaisemmin en ollut tiennytkään, että sekin vaikuttaa asiaan. Meidän perheessämme on aina kierrätetty vaatteita, mutta jatkossa yritän enemmän olla heittämättä mitään pois vaan keksin niille uusia käyttötarkoituksia. Ongelmana on kuitenkin monesti se, että ostoksilla ei tee mieli ajatella ympäristöä vaan sulkee kaiken pois ja ajattelee mieluummin, kuinka paljon vaatteita saa samalla hinnalla, kuin yhden ekologisen villapaidan. Monesti myös ajattelee, onko omilla pienillä teoilla loppupeleissä mitään vaikutusta, kun maailmassa on miljardeja ihmisiä. Mutta, jos kaikki ajattelevat tuolla tavoin, ei tapahdu muutosta tai kehitystä.
Esseen kirjoittamisessa hyödynsin
- Yle Uutisten tietotekstiä harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään, jonka on kirjoittanut Jaro Asikainen 12.8.2018.
- Käytetyn Kääntöpiiri blogin artikkelia Pikamuoti tuhoaa ympäristömme - vaatteiden kierrätys on todellinen ekoteko, jonka on tehnyt Netflea.com 15.3.2019.
- Greenpeace blogin artikkelia 9 syytä luopua Black Friday –pikamuodista, jonka on kirjoittanut Niina Tähdensalo 29.11.2019.
- Yle Areena: Verta, hikeä ja T-paitoja -dokumenttisarja
Kirjoittajina kaksi yhteiskoulun kahdeksasluokkalaista
